Suomen tunnetuimmilla muikkujärvillä tehdyt tutkimukset lupaavat kalastajille hyvää saalisvuotta. Kalakantojen taantumavaihe on ohitettu, ja viime keväänä kuoriutuneiden muikunpoikasten määrät olivat erittäin korkeat. Syksyn kaikuluotaukset ja talvikalastus vahvistivat, että muikkutiheys on monilla järvillä edelleen suuri.
Tiedot poikaskannoista perustuvat Jyväskylän, Joensuun ja Turun yliopistojen sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimuksiin 11 muikkujärvellä.
Ns. Cornet-tutkimuksen kohteina ovat Ylä-Keitele, Etelä-Konnevesi, Pohjois-Päijänne, Päijänteen Tehinselkä, Puruvesi, Paasivesi, Onkamo, Höytiäinen, Säkylän Pyhäjärvi, Puulavesi ja Oulujärvi.
Professori Juha Karjalainen Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta kertoi, että esimerkiksi Konnevedelle ilmestyi viime keväänä jäiden lähdettyä poikasia yli 60 000 kappaletta hehtaarille. Vastaava luku 1999 oli vain 3 000 yksilöä hehtaarilla.
Myös Päijänteeltä ja Oulujärveltä on saatu vahvistuksia hyvästä kalakannasta. Sen sijaan Savosta Puulavedeltä ja Pohjois-Karjalasta Höytiäiseltä on tullut tietoja kesänvanhan muikun vähäisestä määrästä. Onkamojärvellä muikkukanta on vaihdellut pitkään kaksivuotissyklissä: joka toinen vuosiluokka on heikko ja joka toinen vahva. Muikkukantojen vaihteluun ei Karjalaisen mukaan ole löydetty yksiselitteistä syytä. Ihminen voi vaikuttaa muutoksiin vain paikallisesti. Nykytietojen valossa näyttää siltä, että kantojen taantuma ja uudelleen ilmestyminen kuuluu luonnon luontaiseen kiertokulkuun.
Tämä keväänä muikunpoikasten kuoriutumiseen liittyy vaaratekijöitä. Järvien vedet pysyivät poikkeuksellisen lämpiminä pitkälle syystalveen saakka. Poikaset saattavat kuoriutua nyt liian aikaisin, jolloin osa niistä väistämättä menehtyy aivan pieninä.