Oulua uhkaa 5 000 tek­no­lo­gia­osaa­jan vaje ensi vuo­si­kym­me­nel­lä – "I­kään­ty­mi­ses­tä on kuultu vuo­si­tol­kul­la, mutta nyt se alkaa konk­re­ti­soi­tua tällä ta­val­la", sanoo EK:n Jyri Hä­kä­mies

Oulussa vieraillut EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies vaatii lisää insinöörikoulutusta koko maahan uhkaavan työvoimapulan takia.

Oulussa vieraillut EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies vaatii lisää insinöörikoulutusta koko maahan uhkaavan työvoimapulan takia. Arkistokuva.
Oulussa vieraillut EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies vaatii lisää insinöörikoulutusta koko maahan uhkaavan työvoimapulan takia. Arkistokuva.
Kuva: Kimmo Brandt

Oulussa vieraillut EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies vaatii lisää insinöörikoulutusta koko maahan uhkaavan työvoimapulan takia.

Insinöörialan koulutusta tarvitaan lähivuosina merkittävästi lisää, sillä alalla alkaa olla erityisesti eläköitymisen kautta kova työvoimapula, mikä pahenee jyrkästi lähivuosina. Näin linjaa Oulussa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

Häkämies sai kuulla Oulun-vierailullaan keskiviikkona, että pelkästään Oulussa alalle uhkaa tulla 5 000 koulutetun työntekijän vaje vuosien 2023–2027 aikana. Huolimatta Oulun yliopiston suuresta vaikutuksesta alueen teknologiateollisuuteen nykyinen koulutusjärjestelmä ei seuraa kehitystä.

– Ikääntymisestä on kuultu vuositolkulla, mutta nyt se alkaa konkretisoitua tällä tavalla. Asian pitäisi näkyä insinöörikoulutuksen aloituspaikoissa todella nopeasti, sillä viiden vuoden päästä on jo myöhäistä, Häkämies vaatii.

Kaikki kivet pitää hänen mielestä kääntää hallituksen 75 prosentin työllisyystavoitteen saavuttamiseksi.

– Hallituksen talouslinja on ankkuroitu siihen, että talous olisi tasapainossa vuonna 2023. Työllisyystavoite on täysin välttämätön saavuttaa. Jos se ei toteudu, silloin pitää tarkastella hallituksen linjaamia menojen lisäyksiä, jotka ovat tulossa voimaan jo ensi vuonna.

Hän korostaa, että kaikki omissa käsissä olevat temput pitää pystyä tekemään tilanteessa, jossa talouskasvu on parin paremman vuoden jälkeen selvästi jo hiipumassa.

Kasvun esteenä on hänen mukaansa pitkään ollut pula osaavasta työvoimasta. Työperäisen maahanmuuton lisäksi Häkämiehellä on esittää muitakin keinoja.

– Kannustinloukkujen purkaminen: Työn vastaanottamisen, työn hakemisen ja määräaikaisenkin työsuhteen hyväksyminen olisivat aina ensisijaisia kannattavia vaihtoehtoja. Työttömyysturvaa olemme esittäneet porrastettavaksi siten, että alkuun ansiosidonnainen olisi jopa nykyistä korkeampi mutta laskisi kolmen kuukauden välein 10 prosenttia.

Perhevapaan EK jakaisi tasan tasa-arvoisesti puolisoiden kesken, mikä Häkämiehen mielestä toisi pitkän ajan kuluessa noin 10 000 työpaikkaa.

Häkämiehen mukaan tulevilla työmarkkinaratkaisuilla on iso merkitys hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamiseksi.

– Yleensä koulutusta pitää suunnata täsmäämään työvoiman tarvetta, esimerkiksi hoiva-alalle. Sieltä löytyisi myös helposti 10 000 työpaikan potentiaali, hän uskoo.

Häkämies arvioi, että kuten aina, neuvottelut tulevat olemaan vaikeita, Hän uskoo kuitenkin ratkaisun syntyvän Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton välille, mikä toimii avaajana ja tiennäyttäjänä enimmäkseen keväällä solmittaville sopimuksille.

Kilpailukykysopimuksen jatkamista Häkämies perustelee, että kilpailukyvyn takaisin saamista ja työllisyyden paranemista ei tule omilla päätöksillä jälleen heikentää.

– Kaikki tulkinnat lähtevät siitä, että sopimuksen vaikutus työllisyyden kasvussamme on ollut noin puolet. Entä jos urheilija laihduttaa kilpailukuntoon, mutta lihottaakin itsensä takaisin pois kunnosta juuri kun peli on alkamassa, Häkämies vertaa.