Viisi Oulun kaupunginvaltuuston keskustajäsentä saa tänään maanantaina vastauksen valtuustokysymykseen, jossa epäillään Oulun maankäyttöpolitiikan olevan jarruna kuntaliitoksille.
Yksi kysymyksen esittäjistä, Paavo Vasala selventää, että tarkalleen ottaen on kyse siitä, että naapurikuntien maanomistajat pelkäävät menettävänsä oikeuden määrätä maistaan. Myös palveluiden ja demokratian puolesta ollaan huolissaan.
"Maankäyttöpolitiikkaa pitäisi väljentää niin, että maanomistajat voisivat tehdä sopimuksia suoraan kunnan kanssa. Ei niin, että virkamiehet määräävät tonttien paikat. Oulun maankäyttö perustuu pakkolunastuksiin, ja usein vielä alimpaan mahdolliseen hintaan", Vasala lataa.
Hänen lisäkseen valtuustokysymyksen ovat allekirjoittaneet Sirpa Erkkilä-Häkkinen, Timo Heikkilä, Martta Leskelä ja Kyösti Oikarinen.
Oulun vs. yleiskaavapäällikkö Paula Korkala vastaa, että lunastuksia on Oulussa tehty vain suurten asutusalueiden ja uusien kasvusuuntien, kuten Kaakkurin tai Ritaharjun vuoksi. "Ei Oululla olisi kuntaliitosten jälkeenkään mitään intressiä lähteä lunastamaan haja-asutusalueiden maita."
"Kyllä haja-asutusta tulee aina olemaan, mutta täytyy muistaa, että kasvavan kaupungin tulee huolehtia asumispolitiikasta suunnitellusti siten, että palvelut voidaan turvata."
Naapurit kiistävät pelot
Naapurikunnissa Vasalan ja kumppaneiden esittämiä maanomistajien pelkoja ei vahvisteta.
"Ei meillä ole sellaisia pelkoja esiintynyt. Tieto olisi kyllä tullut korviini, mikäli sellaista keskustelua olisi jossain käyty", Oulunsalon valtuuston puheenjohtaja Juhani Nousiainen (kok.) tyrmää.
Haukiputaan valtuuston puheenjohtaja Matti Roivainen (kok.) myöntää, että takavuosina maankäyttö on ollut huolena. "Nyt keskusteluyhteys on kuitenkin olennaisesti parantunut, selvä kulttuurinmuutos tässä asiassa on tapahtunut. En näe asiaa esteenä yhteistyölle."
Haukiputaan entinen kunnanjohtaja Pasi Wallenberg katsoo nykyään seudun asioita TE-keskuksen toimistonjohtajan kantilta ja kehottaa kuntia yhteistyöhön hyvän sään aikana.
"Yhteistyöneuvotteluita ja yhteistä etua pitäisi alkaa kiireesti etsiä tämän talven aikana, kun kuntien talous on vielä jollakin tavalla järjestyksessä. Ensi syksynä, kun taloustilanne kääntyy pahimmalle tolalleen, on jo myöhäistä alkaa neuvotteluihin."
"Me tarvitsemme Oulua"
Kempeleen valtuuston puheenjohtajan Anu Leivon (kok.) korviin ei myöskään ole kantautunut maanomistajien huolta. "Ei kukaan ole koskaan ottanut yhteyttä siksi, että kokisi Oulun uhkana. Enemmän on ollut keskustelua siitä, mitä on tapahtunut kunnalliselle kaavoitusmonopolille, kun yleiskaava ja Ympäristökeskus tuovat oman värinsä päätäntään", Leivo kuvailee.
"En minä usko, että Oululla on mitään intressiä lähteä muita kampittamaan. Me tarvitsemme Oulua, ja Oulu tarvitsee hyviä yhteistyökumppaneita."
Valtuustoaloitteessa kannettiin huolta myös siitä, että naapurikunnissa pelätään liitoksen vievän palvelut ja demokratian pienemmän kunnan asukkaiden ulottumattomiin.
Kiimingin vt. kunnanjohtaja Harri Kantola ei näe kunnassa epäilevää mielialaa kuntaliitosselvityksen suhteen. "Voihan sellaisia yksittäisiä ääniä kuulua jossain tekstiviestipalstoilla. Kevyttä keskustelua on ollut siitä, aiheuttaisiko liitos esimerkiksi kouluverkon tiivistämistä, mutta sitä on mietitty muutenkin. Kaikkiaan neuvotteluihin lähdetään positiivisin ja avoimin mielin, en näkisi kaavoitustakaan ongelmana."