"Aina piloteissa on ongelmia, mutta en osaa nähdä, että niillä olisi kielteinen vaikutus. Kaikilla uusilla asioilla on positiivinen vaikutus kaupungin imagoon", Oulun kaupungin kehittämisjohtaja Katriina Puhakka uskoo.
Puhakan mukaan Oulun halu olla edelläkävijänä kertoo kaupungin luovuudesta ja riskinottokyvystä. "Esimerkiksi pan-Oulun imagovaikutus on todella suuri. Sen perustaminen oli ennakkoluuloton päätös", Puhakka kehuu, vaikka hänkin on kuullut nurinaa rahan käytöstä uusiin hankkeisiin.
Puhakan mieleen ei heti tule kehitysideaa, johon Oulu ei olisi tarttunut. Mukaan on mahtunut myös pilotteja, joista ei heti ole pystytty kehittämään tuotteita. Esimerkiksi kosketustekniikalla toimivalla puhelimella tehdyt testit kuitenkin poikivat Ouluun ensi syksyksi kansainvälisen kokouksen, josta Puhakka odottaa yrityskontakteja ja uusia mahdollisuuksia.
Oulun tavoitteena on vain lisätä uusien kokeilujen määrää kaupungissa ja markkinoida Oulua elävänä laboratoriona, jossa voi testata oululaisilla uusia keksintöjä.
"Tällainen vahva imago houkuttelee myös kansainvälisiä yrityksiä", Puhakka arvioi.
Dosentti Topiantti Äikäs Oulun yliopiston maantieteen laitoksesta antaa tunnustusta pan-Oulu hankkeen ainutkertaisuudelle kotimaassa, mutta kansainvälisessä mittakaavassa asia ei ole uusi. Esimerkiksi Tartossa Virossa ilmainen langaton verkko toimii myös. "Oululaiset lanseeraavat uutuuksina sellaista, mikä muualla on arkipäivää", Äikäs huomauttaa.
Äikäs pohtii, mitä lisäarvoa teknologiakokeilut tuovat kaupunkilaisille. Hän kyseenalaistaa esimerkiksi sellaisen kännykkäsovelluksen hyödyn, joka kertoo kadulla kulkiessa, että Oluthuone Leskinen on nyt vasemmalla.
"Mitä ubitauluilla tavoitellaan? Ne voivat olla teknisinä sovelluksina uutuuksia, mutta mitä sitten. Miten Oulussa katuun pultatut laitteet voisivat olla vientituotteita? Hienoa, jos näistä syntyy maailmanluokan tuotteita, mutta hieman epäilen."