Teknologiakaupunki Oululla on synkkä kääntöpuoli: kaupungin toimeentuloasiakkaista peräti 35 prosenttia on alle 25-vuotiaita toimettomia nuoria. Nuoria, jotka eivät opiskele tai käy töissä. Helsingissä vastaava määrä on 19,2 prosenttia, Turussa 18,8 ja Tampereella 19 prosenttia.
Toimeentulotuen varassa elävien nuorten määrä on kasvanut Oulussa pikkuhiljaa, samaa tahtia kaupungin väkimäärän kasvun kanssa. Nyt kaupunki haluaa tehdä stopin kehitykselle, joka kasvattaa nuorten määrää sosiaalitoimen tukiluukuille. Lokakuun alussa kaupunki palkkasi viisi uutta ohjaajaa puskemaan tulottomia, toimeentulotuen varassa eläviä nuoria eteenpäin. Tarkoituksena on tehdä pitkäaikaisia, kestäviä ratkaisuja.
Satsaus maksaa kaupungille noin 250 000 euroa. Ohjaajat työskentelevät ensi vuoden loppuun saakka.
Oulu työntää ja vetää
Sosiaalisen ja taloudellisen tuen palvelupäällikkö Raimo Ojanlatva sanoo nuorten huonon tilanteen johtuvan monista syistä. Yksi merkittävimmistä on se, että teknologiakaupungiksi julistautuneella Oululla on ohut elinkeinorakenne verrattuna muihin kaupunkeihin. Tämä lisää vähän koulutetun tai kokonaan kouluttamattoman nuorison työttömyyttä. Oulussa tekee tiukkaa löytää edes kesätöitä. Samalla Oulu vetää koko ajan ympäristökunnista uutta nuorta väkeä paremman elämän toivossa.
"Mahtavaa, että kaupungissa on viimeinkin havahduttu tilanteeseen ja olemme saaneet apukäsiä tekemään työtä kentällä" sosiaalityön palveluesimies Sirpa Kansanaho iloitsee. Hän kertoo, että nuorille toimeentulotukiasiakkaille tehdään palvelutarpeenarviointi, jonka jälkeen asiakkaat ohjataan ohjaajille. He käyvät nuorten kanssa keskusteluja ja laativat yksilölliset parempaan elämään tähtäävät suunnitelmat.
Elämäntilanteen uudistamisessa lähdetään liikkeelle nuorten ehdoilla. Ohjaaminen voi olla hyvinkin henkilökohtaista ja tukevaa. Pääasia on, että nuori kokee, että hänestä välitetään ja on joku ihminen, johon voi ottaa yhteyttä epävarmoissa tilanteissa.
Ongelmat kasautuvat
Toimeentulotuen varaan tipahtaneista nuorista osa kärsii päihde- ja/tai mielenterveysongelmista. Osa velkaantumisesta. Joukossa on myös sosiaalisesti syrjäytyneitä tai tulevaisuudestaan välinpitämättömiä. Harva kuitenkaan kiistää, etteikö elämä voisi tarjota parempaakin. Toivottomuuteen on vaipunut vain muutama, mutta heidänkin kohdallaan valoa on näkyvissä, kun vain löydetään oikeat keinot.
"Ketään ei voi pakottaa mihinkään eikä vaatia ´koppi-istuntoihin`. On etsittävä uusia toimintatapoja ja kuunneltava nuorta itseään", palveluesimies Sirpa Kansanaho sanoo.
Ohjaajat ovatkin saaneet varsin vapaat kädet nuorten tavoittamiseksi. Työhön liittyy yhdessä pohtimista, asiakkaiden tapaamista muuallakin kuin toimistolla sekä ryhmissä toimimista.
Palvelupäällikkö Raimo Ojanlatva sanoo, että monet toimentulotuen varassa elävistä nuorista ovat tipahtanut yhteiskunnan yleisestä kehityksestä jo varhain. Osan kohdalla tilanne on se, että jo päiväkodissa on huomattu, ettei kaikki ole kohdallaan. Ojanlatva korostaakin varhaista reagointia.
"Mitä varhaisemmassa vaiheessa ongelmiin päästään käsiksi, sitä parempi on lopputulos. Oikeastaan jo äitiysneuvolassa pitäisi tehdä enemmän ohjaajaa työtä. Ja vanhanaikaista kotipalvelutoimintaa tarvittaisiin taas."
Palveluesimies Sirpa Kansanojan mielestä yhteiskunnan rakenteissa on jotain mätää, kun samanaikaisesti vaaditaan perheille yhteistä aikaa ja toisaalta töissä olevista vedetään kaikki mehut. Kiireisen elämän seuraukset heijastuvat sosiaalityötä tekevien arkeen. "Vauhdista pudonneet nuoret ja alle 30-vuotiaat narkomaanieläkeläiset maksavat kehityksestä kallista hintaa", Kansanoja sanoo.