Suomen taloudella menee paremmin kuin vuosiin, ja Oulun seudun elinkeinoelämässä on virtaa. ICT-toimialan rakennemuutos on kaupungissa selätetty. Toimialalla on enemmän väkeä kuin Nokian hulluina vuosina.
Jos jossakin ehdittiin ajatella, että Oulun kaupungin talouskurjuus nyt helpottaa, ilo näyttää ennenaikaiselta. Oulun vuoden 2018 talousarvioesityksessä tulot saadaan menojen tasalle, kun uutta velkaa otetaan 93 miljoonaa euroa.
Näin kaupungin lainasaldo nousisi ensi vuonna yli 770 miljoonan euron. Summa vastaa kaupungin yhden vuoden verotuloja.
Kaupunginjohtaja Päivi Laajalan maanantaina avaamassa budjettiesityksessä valetaan myös uskoa tulevaan. Oulusta on tullut digitalisaatioratkaisujen osaamiskeskus. Kaupunki pyrkii Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2026.
Valtatie 4:n perusparannus jatkuu, ja ensi vuonna alkaa Oulun meriväylän syventäminen 12,5 metriin. Näiden investointien hedelmiä toivottavasti korjataan pitkään.
Oululla on myös kannettavanaan erityinen rooli keskuksena, joka pysäyttää muuttoa Pohjois-Suomesta etelään. Valitettavasti tämän tehtävän hoito alkaa tehdä tiukkaa.
Akuutimpi huolenaihe on nyt, milloin ja miten Oulu taittaa velan kasvun. Pientä helpotusta investointimenoihin on luvassa vuonna 2019, kun syväväylän ja Nelostien rakentamiset ehtivät maaliin.
Samana vuonna verotuloihin on laskettu reippaampaa kasvua. Vielä ensi vuodelle kunnallisveron tuottoon on ennakoitu vain yhden prosentin nousu, mikä vaikuttaa talousennusteet ja Oulun yrityselämän piristyminen muistaen alakanttiin asetetulta.
Säästöjäkin aiotaan ensi vuonna saada aikaan. Hyvinvointipalvelut on tarkoitus hoitaa kymmenen miljoonaa euroa halvemmalla kuin tänä vuonna.
Sivistys- ja kulttuuripalveluissa säästötavoite on ensi vuonna viisi miljoonaa euroa. Keskustelu kouluverkosta noussee jälleen esiin.
Henkilöstön vähennyksiä on tulossa. Niistä kuullaan lisää todennäköisesti huomenna keskiviikkona.
Säästöpyrkimyksistä huolimatta Oulun velan ennakoidaan kasvavan vuosina 2019 ja 2020 noin 70–80 miljoonan euron tahtia. Vuonna 2020 kaupungin velkasaldopylväs nousee maanantaina esitellyissä kaavioissa jo yli 900 miljoonan euron. Oulun taloudesta tulee yhä haavoittuvampi ulkoisille sokeille, kuten korkotason nousulle.
Vuoden 2020 luvut tosin ovat siinä mielessä teoreettisia, että sote-uudistuksen on määrä tulla voimaan tuon vuoden alusta.
Se ei kuitenkaan päästä oululaisia vanhojen velkojen takaisinmaksulta. Päinvastoin velkoja ja korkoja pitäisi pystyä makselemaan rajusti kutistuvilla verotuloilla.
Talousarvioesitys pakottaa kysymään, odotetaanko Oulussa myyttistä valkeaa laivaa, joka tulee ja pelastaa sitten kun kaupungin talous on ajautunut karille. Vai onko takataskussa jotain muuta, kuten verojen korotuksia? Nehän lämmittävät taloutta hetken. Sen jälkeen kylmä iskee uudelleen.