Oulun varuskunta oli hyvin tärkeässä asemassa Suomen puolustuksessa kylmän sodan aikana, kun maanpuolustuksen painopiste siirtyi pohjoiseen. Natolla ja Varsovan liitolla oli yhteistä rajaa Lapissa, Norjan ja Neuvostoliiton rajalla, ja Suomelle tuli hyvin tärkeäksi rakentaa uskottava puolustus tällä alueella. Neuvostoliitolle oli annettava selkeä kuva, että Suomi pystyy puolustautumaan myös lännestä tulevaa hyökkäystä vastaan. Muuten Neuvostoliitto olisi voinut vaatia YYA-sopimuksen nojalla omien joukkojensa lähettämistä Suomeen.
Oulun varuskunta oli pohjoisin varuskunta Suomessa, ja sen vastuulla oli Lapin puolustaminen. Oululaisten tärkein tehtävä oli nimenomaan puolustaa aluetta Norjan ja Neuvostoliiton välissä.
Näin kertoo yleisesikuntamajuri Kimmo Rajala artikkelissaan, joka julkaistaan lauantaina kirjassa Oulu varuskuntakaupunkina. Artikkeli perustuu pääasiassa arkistoihin, jotka olivat salaisia 2000-luvun alkuun asti.
Vakoilua idän ja
lännen leivissä
Rajala käsittelee artikkelissaan myös sitä, kuinka Neuvostoliitto ja Nato-maat vakoilivat 1940- ja 1950-luvuilla Lappia ja Oulun lääniä. Hän kertoo kahdesta Neuvostoliiton vakoojaksi värväämästä henkilöstä sekä lännen tiliin vakoilleesta everstiluutnantista. Everstiluutnantti E. Luukkanen oli osallistunut molempiin sotiin Neuvostoliittoa vastaan, saanut toisen luokan Mannerheim-ristin ja edennyt Lentorykmentin komentajaksi asti. Hän luovutti keräämänsä tiedot Ruotsiin.
"Mitä todennäköisimmin materiaali meni sieltä eteenpäin, Naton käyttöön", sanoo Rajala.
Hänen mukaansa everstiluutnantin sortuminen vakoiluun ulkovaltojen hyväksi kertoo upseeriston turhautumisesta. Idän uhka ja puolustuksen resurssien vähyys saivat Luukkasen kääntymään länsivaltojen puoleen.
Rajalan artikkelin tiedot vakoilusta on aiemmin julkaistu Juha Pohjosen kirjassa Maanpetturin tie: Maanpetoksesta Suomessa vuosina 1945-1972 tuomitut.
Neljän vuoden
tutkimuksen tulos
"Aloitin tutkimustyön artikkelia varten vuonna 2001. Minun ja kahden harjoittelijan oli käytävä läpi 1 154 mappia", Kimmo Rajala kertoo.
"Sain tätä varten vain 20 päivää virkavapaata, joten suurimman osan työstä tein vapaa-aikanani. Mutta tämä on erittäin palkitsevaa työtä", hän sanoo.
Artikkelia varten tehty tutkimus on osa laajempaan lisensiaattityötä, jota Rajala tekee Oulun yliopistossa.
Rajalalle myönnettiin perjantaina sotilasansiomitali. Hänen ansionsa Oulu varuskuntakaupunkina -kirjan työstämisessä lienevät osaltaan syynä mitalin myöntämiseen.