Mitä pääkaupunkiseutu edellä, sitä Oulu perässä.
Helsingissä kaikki peruskoulun yhdeksäsluokkalaiset saavat ikioman Kulttikortin. Sillä pääsee ilmaiseksi tai saa alennusta tiettyihin kulttuuri- ja taidelaitoksiin. Kulttikortteja on jaettu vuodesta 1999.
Pääkaupungissa yhteistyössä on mukana 29 kulttuuri- ja taidelaitosta.
Nyt vastaavaa Kulttikorttia valmistellaan myös Oulussa. Helmikuun lopussa perustettu työryhmä miettii tämän vuoden kuluessa kortin käyttösääntöjä ja käyttöönottoa. Työryhmässä ovat edustettuina kaikki oululaiset taidelaitokset.
Oulussa Kulttikortin nimi on tässä vaiheessa Kulttuuripassi.
Alusta asti korttia valmistellaan Oulussa laajempana koulun ja kulttuurin yhteistoimintana - ei siis pelkästään yhdeksäsluokkalaisille suunnattuna K9-korttina. Yksi asetetun työryhmän tehtävistä on kohderyhmän rajaaminen.
Kulttuurin sisäänpääsyriitti
Kulttikortilla tai Kulttuuripassilla tuetaan ja edistetään lasten ja nuorten kulttuuritoimintaa ja kulttuurin harrastamista.
Kulttikortin ideoi alunperin Helsingin sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtaja Ilkka-Christian Björklund. Silloin hän toimi vielä Helsingin kulttuuri- ja kirjastolautakunnan puheenjohtajana ja kaupunginvaltuutettuna.
"Björklund huolestui siitä, miten kasvatetaan uutta yleisöä kulttuuritapahtumiin sitten kun kulttuuria aktiivisimmin kuluttavat keski-ikäiset tädit ovat laonneet", kertoo Helsingin kulttuuriasiainkeskuksen Annantalon kulttuurituottaja Kikka Hahtomaa, joka vastaa Kulttikortin toteutuksesta.
Hahtomaa kävi kertomassa Oulun työryhmälle Kulttikortin käytöstä saaduista kokemuksista.
"Björklundille tulivat mieleen kaikenlaiset aikuistumisriitit. Esimerkiksi kirkko pitää huolen nuoristaan ja ottaa heidät hyvin huomaansa rippikoulun kautta. Mikseivät myös kulttuuri- ja taidelaitokset voisi ottaa nuoria sisään ikään kuin jollakin riitillä?"
Kulttikortti syntyi Helsingin kulttuuripääkaupunkivuoden siivittämänä.
Aluksi korttia jaettiin koko pääkaupunkiseudulla. Myöhemmin Vantaa, Espoo ja Kauniainen irrottautuivat yhteistyöstä.
Kulttikortti on Helsingin lisäksi käytössä ainakin Hämeenlinnassa ja Kuopiossa. Helsingissä kortti jaetaan kalenterivuosittain, Kuopiossa lukuvuosittain.
Räätälöityjä kulttuurikursseja
Kulttuurikortilla toivotetaan nuoret tervetulleiksi taiteiden pariin ja aktivoidaan heitä kulttuuripalvelujen käytössä. Idea on madaltaa kynnystä taidelaitoksiin: sisäänpääsy ja liput joko ilmaiseksi tai alennuksella.
Helsingissä on kuitenkin huomattu, ettei pelkkä kortti ole riittävä.
"Viihdeteollisuuden tarjonta on pääkaupunkiseudulla niin valtava, että nuoria on hirveän vaikea saada innostumaan kulttuuritarjonnasta pelkän kortin avulla. Kaiken maailman etukorttejahan on jokaisella läjäpäin. Lisäksi yksinomaan jonkun esityksen tai näyttelyn katsominen on liian pinnallista, ne täytyisi pohjustaa jollakin tavalla", painottaa Kikka Hahtomaa.
Helsingissä Kulttikortin kaveriksi, käytön tukemiseksi on kehitetty teemoitetut kulttuurikurssit.
Helsingissä Kulttuuriasiainkeskus räätälöi kurssit yhteistyössä taidelaitosten ja opettajien kanssa. Kulttuurikursseja on järjestetty muillekin kuin yhdeksäsluokkalaisille: laajemminkin yläasteilla ja nyttemmin myös lukioissa.
Kurssit järjestetään kouluilla, koulukohtaisesti. Ne ovat valinnaisia kursseja tai vaihtoehtoisesti opettaja integroi kurssin joko omaan opetukseensa tai yhdessä parin, kolmen eri aineen opettajan kanssa.
Kurssit ovat 38 tunnin mittaisia. Nuori saa kurssista todistuksen.
"Kursseilla tutkitaan elämän eri alueita jonkun teeman tai taidepläjäyksen kautta. Tänä keväänä on esimerkiksi järjestetty kurssi teemalla Sivullisuus", kertoo Hahtomaa.
Sivullisuus-teemaan liittyen kurssilaiset katsoivat Teatteri Takomossa Lars Norénin näytelmän Alennus, joka kertoo alkoholisteista. Nuoret tutustuivat käsikirjoitukseen äidinkielen opettajan johdolla, kävivät seuraamassa harjoituksia ja katsoivat itse esityksen. Ohjaajan assistentti piti kouluilla palautetyöpajoja.
"Lisäksi oppilaat itse ehdottivat mukaan Pahat pojat -elokuvaa, mikä sopi hyvin kurssin teemaan. Kurssilaiset katsoivat televisiossa näytetyn veljesten sisaren haastattelun ja uskontotunnilla käsiteltiin lestadiolaisuutta. Elokuvan katsomisen jälkeen näyttelijä Lauri Nurkse kävi kaikissa neljässä koulussa kertomassa leffan tekemisestä, näyttelijäntyöstä."
Hahtomaa korostaa, että kursseissa on olennaista eri asiantuntijoiden mukana oleminen. Yhteistyötä on tarpeen mukaan tehty yliopiston tai vaikka Stakesin kanssa. "Raastava rakkaus -teemakurssilla Stakes-tutkija kertoi nuorten itsemurhista."
"En tiedä, kuinka omavaltaisesti olen toiminut, mutta olen joidenkin kulttuurilaitosten kanssa keskustellut, että niille jotka käyvät kulttuurikurssin - olivat he sitten seiskaluokkalaisia tai lukiolaisia - annetaan Kulttikortti kurssin päätteeksi. Hehän ovat sitä otollisinta väkeä", sanoo Hahtomaa.
Lastenkulttuurin tuottaja
Oulun läänissä on useita K9- tai sitä laajemmasta korttisysteemistä kiinnostuneita kuntia.
Kulttuuripassille tarvitaan aina myös käytännön toteuttaja. Valtakunnalliseen lastenkulttuurikeskusten Taikalamppu-verkostoon liittyen on Oulun Nuku-keskukseen juuri palkattu lastenkulttuurin tuottajaksi Anna-Kaisa Järvi.
Klovni, Stellan sirkuskoulun johtaja, Meri-Oulu-festivaalin taiteellinen johtaja ja Suuren TähtiTeatterin primus motor aloittaa tehtävässä täysipäiväisesti elokuun alussa.