Pääkirjoitus

Oulu tar­vit­see villiä ideoin­tia

Oulun nuupahtaneen keskustan kehitys pitää saada nopeasti vauhtiin. Nopeuttakin tärkeämpää on kuitenkin löytää kaupungin ytimelle voimaa antavat ideat. Toivottavasti asia ei jää kunnallispäättäjien viineripalaverien varaan.

Oulun nuupahtaneen keskustan kehitys pitää saada nopeasti vauhtiin. Nopeuttakin tärkeämpää on kuitenkin löytää kaupungin ytimelle voimaa antavat ideat. Toivottavasti asia ei jää kunnallispäättäjien viineripalaverien varaan.

Oulun keskustan kehityksessä tuijotettiin pitkään yhteen korttiin eli kallioparkin rakentamiseen. Sen pohjalta tai vähintäänkin sen avulla kaupungin ydinkortteleita oli määrä uudistaa perusteellisesti ja saada alue kukoistamaan sekä kaupunkilaisten että liike-elämän kannalta.

Kävi vain niin, että taantuman isku ja toisaalta ennakoitua roimasti korkeammat rakennuskustannukset kaatoivat viime syksynä pysäköintiluolaston rakentamisen ehkä lopullisesti. Nyt on tarpeen lähteä liikkeelle uudelta pohjalta. Oulun keskustan elinvoimaisuus ja viihtyisyys on keskeinen osa koko kaupungin elinvoimaa.

Kaupungin päätöksenteossa startti on ollut kiitettävän ripeä. Kaupunginhallitus nimitti maanantaina jo kolmannen työryhmän miettimään keskustan kehittämistä. Tuoreimman ryhmän nimi on kaupunkikeskustan vuorovaikutustyöryhmä. Omista näkökulmistaan teemaa selvittävät myös maankäytön ja liikenteen työryhmä sekä rahoitusmallityöryhmä.

Kaupunginjohtaja Matti Pennasen esitykseen kaupunginhallitus teki merkillepantavan muutoksen. Kun Pennanen oli halukas avaamaan työryhmän kolmen luottamusmiehen ja virkamiesten ohella kauppakamarille ja muulle yrityselämälle sekä kiinteistönomistajille, kaupunginhallitus työnsi kolme viimeistä tahoa ulos. Samalla ovenavauksella ulos pullahtivat teknisen lautakunnan ja kulttuurilautakunnan puheenjohtajat.

Mistä kaupunginhallitus löysi kyvykkäämpiä nimiä? No, katselemalla ympärilleen eli keskuudestaan. Näin vuorovaikutustyöryhmään tuli lopulta peräti viisi kaupunginhallituksen jäsentä ja neljä johtavaa virkamiestä. Vuorovaikutteisuus ulkomaailmaan ei tällä kokoonpanolla vaikuta järisyttävältä.

Tosin valituissa kaupunginhallituksen jäsenissä on kyllä kaksi osuuskauppa Arinan hallintoneuvoston jäsentä. Osuuskauppa on keskustassa tärkeä toimija, ja sitä pitääkin kuulla, mutta toivottavasti Raimo Hämeenniemi ja Pirjo Sirviö eivät kuitenkaan työryhmässä sekoita kahta rooliaan.

Oulun kunnallispoliitikkojen valtaa ohjata kaupungin kehitystä ei pidä kyseenalaistaa. Nimenomaan niin pitää ollakin. Työryhmän valinta herättää kuitenkin kysymyksen siitä, pannaanko keskustan kehittäminen jo ideointivaiheessa tiukkoihin kunnallispoliittisiin kahleisiin. Kehittämisryhmän tehtävänähän on "tuottaa ehdotus kaupunginhallitukselle/kaupunginvaltuustolle vetovoimaiseksi kaupunkikeskustaksi ja road-mapiksi, visio 2020".

Työryhmän valinnan yhteydessä päätettiin, että sillä on mahdollisuus täydentää itseään. Pitää hartaasti toivoa, että mahdollisuutta todella käytetään hyväksi ja että työryhmä kuulee laajasti asukkaiden, yritysten, yhteisöjen ja ylipäätään mahdollisimman monien valistuneiden tahojen näkemyksiä. Kaikki viisaus ei asu kaupungin luottamuselimissä eikä virkahuoneissa.

Oulun keskustan kehittäminen pitää ymmärtää luovaksi prosessiksi, jossa ideat ovat keskeisintä materiaalia. Nyt jos koskaan niitä pitää houkutella ennakkoluulottomasti esiin, eikä pelätä hulluiltakin kuulostavien ajatusten esittämistä. Sellaisten pohjalta maailmassa on luotu monia viihtyisiä ja elinvoimaisia kaupunkikeskuksia.