Oulun kaupungin lukioverkon kehittämiseen liittyvä keskustelu näyttää jälleen viriävän. Tämä on hyvä asia, koska pian toteutuvan sote-uudistuksen jälkeen kaupungin päätoimialaksi jää koulutus. Siitä huolehtiminen onkin elintärkeää pohjoisen Suomen pääkaupungille. Onhan ”Ouluun kouluun” ollut pohjoisen kansan tunnuslauseena 1600-luvulta alkaen.
Lukioiden osalta on tärkeä muistaa, että laki takaa jokaiselle peruskoulun päättäneelle oikeuden hakeutua mihin tahansa Suomen alueella toimivaan lukioon. Opiskelijavalinnoissa ei voida suosia omasta kunnasta tai kaupunginosasta tulevia hakijoita.
Tämä näkyy selvästi Oulussakin kantakaupungin alueella sijaitsevissa lukioissa (esimerkiksi Lyseo, OSYK ja Madetoja), joilla kullakin on vuosikymmenten aikana rakennettu omaleimainen profiili. Niihin hakeutuu nuoria kaikista Oulun kaupunginosista (Kiiminki, Pateniemi ja Oulunsalo mukaan luettuina) sekä naapurikunnista ja kauempaakin.
Vain pieni vähemmistö opiskelijakunnasta tulee kantakaupungissa asuvista perheistä. Mainittujen lukioiden vetovoimaisuuteen vaikuttavat profiloitumisen lisäksi keskustassa tarjolla olevat kulttuuripalvelut ja helpot kulkuyhteydet, joiden tärkeyteen onkin kiinnitetty aiheellista huomiota.
Edellä todetun perusteella tuntuu päivänselvältä, että lukiokeskustelun lähtökohtana tulee olla keskusta-alueen lukioiden vahvistaminen. Juuri näin palvellaan parhaiten koko kaupungin nuorisoa.
Siksi onkin yllättävää, että aivan päinvastaisia ehdotuksia on tuotu esille – usein melko aggressiivisessa sävyssä. Niiden maalitauluna on ollut varsinkin Lyseo ja erityisesti sen perinteikäs koulutalo, joka on valtakunnallisestikin harvinainen koulukulttuurin aarre.
Pokkitörmällä tukevasti seisova uusklassinen kaunotar on rakennettu nimenomaan kouluksi, joka on palvellut Oulun seudun (ja laajemmankin pohjoisen alueen) nuorisoa liki kaksi vuosisataa läpi vallankumousten, sotien ja pommitusten sekä nälkä- ja routavuosien. Vasta jaloilleen nouseva suomalainen kansakunta oli monin verroin nykyistä köyhempi, kun se lahjoitti 1831 Lyseotalon opinhaluisille nuorilleen.
Korkeasta iästään huolimatta, ja osin juuri sen ansiosta, talo on edelleen hyvin toimiva koulurakennus, joka muuten ensimmäisenä lukiona koko maassa avasi internet-yhteydet oppilailleen 1990-luvun alussa.
Euroopan kulttuuripääkaupungiksi pyrkivä Oulu ei voi toimia niin häpeällisesti, että riistäisi nuoriltamme tämän suomalaisen koulusivistyksen pyhäkön, jossa he viihtyvät pitkään koulupäivien jälkeenkin.
Lyseotalo on vankka ja terve. Sen peruskorjaus on toteutettava hyväksytyn suunnitelman mukaisesti 2020–2022. Tämä on myös taloudellisin vaihtoehto, sillä talo tulee palvelemaan lukiolaisnuoria vielä vuosikymmeniä senkin jälkeen, kun ehdotetut uudet sijoituspaikat on jo purettu. Lyseotalo kuuluu nuorille!
Matti Heikkinen, Raija Johnson, Teuvo Laurinolli, Hannu Liljamo, Kalevi Nevala, Markku Peura, Lyly Rajala, Jyrki Ristiluoma, Matti Rossi, Pekka Rundelin, Pekka Sallinen, Kalervo Ukkola
Oulu
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.