Pääkirjoitus

Oulu tar­vit­see uuden brän­din­sä

Uuden Oulun brändilupaus tuotiin julki torstaina. "Uusi Oulu" tai englanniksi vielä osuvampi "Oulu - Smarter than ever", fiksumpi kuin koskaan, on kaikessa yksinkertaisuudessaan osuva. Varsinkin kun "Uusi Oulu" ei viittaa kuntaliitokseen, vaan laajempaan Oulun kaupunkiseutuun, jonka voi matkailuyhteistyön kautta tulkita ulottuvan koko Pohjois-Pohjanmaalle.

Uuden Oulun brändilupaus tuotiin julki torstaina. "Uusi Oulu" tai englanniksi vielä osuvampi "Oulu - Smarter than ever", fiksumpi kuin koskaan, on kaikessa yksinkertaisuudessaan osuva. Varsinkin kun "Uusi Oulu" ei viittaa kuntaliitokseen, vaan laajempaan Oulun kaupunkiseutuun, jonka voi matkailuyhteistyön kautta tulkita ulottuvan koko Pohjois-Pohjanmaalle.

Hyvää on ennen kaikkea muutaman ilmaisun löytämiseksi tehty taustatyö. Siinä on rohkeasti listattu Oulun vahvuudet alkaen keski-iältään nuoresta väestöstä korkeaan osaamiseen sekä lausuttu kursailematta julki tahtotila nousta pohjoisen johtavaksi metropolialueeksi.

Brändilupausta toteutetaan sadalla teolla, joista 15-20 toteutetaan parin seuraavan vuoden aikana. Työhön käytetään ensi vuonna yhteensä 2,5 miljoonaa euroa, joista suurin osa tulee veronmaksajilta.

Uutta Oulua markkinoivaa brändityötä on jo ehditty arvostella kovin sanoin kalliiksi ja turhaksi. 2,5 miljoonaa euroa on paljon rahaa, ja joidenkin arvostelijoiden mukaan torstaina julkistetut ilmaisut kumisevat tyhjyyttään.

Arvostelu on paikallaan vain siinä tapauksessa, että torstaina esitetty toimenpideohjelma jää toteuttamatta. Brändityö on juuri sitä, mitä Oulu tarvitsee pysyäkseen esillä ja selvitäkseen kilpailussa yrityksistä ja julkisista investoinneista, joista lento-, rauta- ja maantieliikenneinvestoinnit ovat etäisen sijainnin vuoksi kaikkein tärkeimpiä.

Brändin rakentamisen kustannuksiakaan ei pidä hämmästellä. Vaikka 2,5 miljoonaa euroa on kieltämättä summana suuri, enemmän on syytä hämmästellä, miksi työ tehdään vasta nyt. Muualla maassa vastaavaa on harrastettu jo kauan.

Parhaana esimerkkinä on Seinäjoen naapureineen kehittämä Komia-konsepti. Siinä Seinäjoen markkina-aluetta kehutaan eteläpohjalaisen pidäkkeettömästi 140 000 asukkaan muodostamaksi paratiisiksi.

Tuloksia on tullut. Hiljattain tehdyn vetovoimatutkimuksen mukaan Seinäjoki on Suomen houkuttelevin talousalue, vaikka se ympäryskuntineenkin on paljon pienempi kuin Oulu kuntaliitosten jälkeen.

Brändinrakennuksessa pitää ymmärtää, että hyvin suuri osa ihmisen päätöksenteosta perustuu tunteeseen. Mielikuva alueesta ratkaisee paljon, kun nuori miettii opiskelupaikkaa tai yritys investointejaan. Vaikka jälkimmäisessäkin ratkaisut tehdään tiukkojen tuotto- ja kustannusanalyysien perusteella, pelkästään sijoittumisvaihtoehtojen listalle päästäkseen talousalueella täytyy olla houkutteleva maine, hyvä
brändi.

Oulun kaupunginisät ovat tarttuneet hyvin keskeiseen hankkeeseen. Ja ainakin valmistelutyö on tähän asti tehty hyvin. Kaupunginjohdon tärkein tehtävä vastedes on huolehtia, että luvatut toimenpiteet todella toteutetaan. Mikään ei olisi "Uudelle Oululle" tuhoisampaa kuin todeta parin vuoden jälkeen, että hyvä suunnitelma, mutta jäi tekemättä.

Nyt on pantava toimeksi. Jappasta ei saa.