Pääkirjoitus

Oulu tar­vit­see mu­seon­sa

Kaupunki etsii turhan innokkaasti säästöjä kulttuurihistoriallisesti merkittävistä kohteista. Oulun on turha kuvitella pääsyä Euroopan kulttuuripääkaupungiksi, jos museotoimintaa kohdellaan kaltoin.

Kaupunki etsii turhan innokkaasti säästöjä kulttuurihistoriallisesti merkittävistä kohteista. Oulun on turha kuvitella pääsyä Euroopan kulttuuripääkaupungiksi, jos museotoimintaa kohdellaan kaltoin.

Oulun kaupunki on muutamalla nuijankopautuksella hankkimassa itselleen museo- ja kulttuurivastaisen maineen, vaikka tarkoitus on tulla valtakunnalliseksi suunnannäyttäjäksi museoalalla kuten tuore palveluverkkoselvitys mainostaa.

Oulun suunnitelmat Pohjois-Pohjanmaan museon esineistön siirtämisestä Etelä-Suomeen ja museona toimivan Ainolan myymisestä ovat saaneet monet oululaiset haukkomaan henkeään.

Eikä Ainolan hanke ei ole ainoa. Kaupunginhallitus hyväksyi alkuviikosta esityksen Kierikin päärakennuksen ja museokokoelman myymisestä Yli-Iissä.

Myyntisuunnitelmien taustalla ovat kaupungin paineet säästää taloudessa. Kun rahasta on tiukkaa, sivistys- ja kulttuuripalveluiden toimiala on saanut tavoitteekseen löytää säästökohteita viiden miljoonan edestä.

Toimihenkilöiden ei virkavastuulla auta muu kuin tehdä pyydetyt säästöesitykset, mutta viimeistään luottamushenkilöiden pitää ymmärtää isompi kuvio. Säästöjen haaliminen kasaan kulttuurihisto-riallisista kohteista olisi hätiköityä ja ajattelematonta.

Onkin hyvä, että sivistys- ja kulttuurilautakunta teki keskiviikkona vastaesityksen Kierikin säilyttämisestä kokonaisuudessaan edelleen kaupungilla. Toinen hyvä asia on museo- ja tiedekeskus Luupin uudelle rakennukselle ensi vuonna etsittävä paikka. Tilanne ei ole museotoiminnan kannalta toivoton.

Silti ulospäin välittyvä kuva ei ole mairitteleva. Paha kello on kauas kuulunut. Eurooppalainen ulkoilmamuseoiden järjestö EXARC on julkaissut avoimen kirjeen Oulun päättäjille. Järjestö kummeksuu suunnitelmia ja korostaa Kierikin Euroopan laajuista merkitystä.

Säästökohteet voivat vaikuttaa myös Oulun kulttuurimaineeseen ja uskottavuuteen.

Oulu valmistautuu hakemaan kaupunginvaltuuston helmikuussa tekemällä juhlapäätöksellä Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodeksi 2026. Hakemuksen sisältöä tullaan varmasti peilaamaan käytännön toimintaa vasten.

Museotoiminnan ajaminen nurkkaan ei parantaisi vetovoimaisuutta tai kaupunkikehitystä, jonka Oulu on asettanut tavoitteekseen pääkaupunkihakemuksessaan.

Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseon entinen johtaja Ilse Juntikka arveli perjantain Kalevassa, että kaupunki on ylittämässä valtuutensa harkitessaan museotoiminnasta luopumista tässä laajuudessa. Vastassa voi olla museolain tulkinta.

Pohjois-Pohjanmaan museo toimii opetusministeriön nimeämänä maakunnallisena museona eli sillä on tiukasti museolakiin ja -asetukseen sidottuja tehtäviä. Asetuksessa muun muassa määritellään, että toiminnan pitää olla ympärivuotista ja että kokoelmien on oltava käyttäjien tavoitettavissa tarkoituksenmukaisissa tiloissa.

Lain mukaiset vaatimukset eivät täyty, mikäli Ainolan kulttuurihistoriallinen esineistö kuljetetaan rekoissa Vantaalle museoviraston keskukseen, käytännössä oululaisten ulottumattomiin.