Oulun seuraavaksi kaupunginjohtajaksi voidaan aivan hyvin valita nainen siinä missä mieskin. "Tärkeintä, että virkaan saadaan mahdollisimman pätevä ja osaava ihminen. Oulu tarvitsee nyt jämäkkää johtajaa, eikä se ole sukupuolesta kiinni", huomauttaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tuija Pohjola (sd.).
Naisen valinta ei ainakaan Oulussa ole Pohjolan mielestä enää asenteista kiinni. Ongelmana on pikemminkin, etteivät naiset hae kaupunkien johtotehtäviä. Pikainen katsaus muutaman viimeksi avoinna olleen kaupunginjohtajaviran hakijalistaan näyttää, mistä on kyse: yhdeksän kaupunkia, yhteensä 100 hakijaa ja heistä vain 20 naista -- näistäkin kahden hakemus pilan päiten tehty.
Kolmen viime vuoden aikana auki ovat olleet kaupunginjohtajan paikat Rovaniemellä, Turussa, Helsingissä, Lappeenrannassa, Jyväskylässä ja Seinäjoella sekä apulaiskaupunginjohtajan paikat Vantaalla ja Oulussa. Rovaniemi kiinnosti yhtä naista, samoin Turku ja Seinäjoki, Raahe kahta, Helsinki kolmea, Lappeenranta ja Jyväskylä ei ainuttakaan ja Vantaa neljää.
Huikea poikkeus naisvapaissa hakijajoukoissa on itse asiassa Oulu, jossa reilu vuosi sitten haettiin toista apulaiskaupunginjohtajaa. Hakijoita oli yhteensä 15, joista yli puolet -- kahdeksan -- oli naisia!
Valituksi tuli Kannuksen silloinen kaupunginjohtaja Päivi Laajala. "Oulun tapauksessa apulaiskaupunginjohtajan tehtävät olivat sellaiset, että virka kiinnosti monia hakijoita", totesi Laajala.
Naisten vähäinen kiinnostus johtajanpaikkoihin voi Päivi Laajalan mielestä selittyä monilla eri syillä ja kysymys on kuitenkin aina hyvin henkilökohtaisesta asiasta. Isojen kaupunkien johtotehtävät ovat vaativia, työpäivät ovat pitkiä ja tehtävään liittyy julkisuus, mitkä syyt yleensä vaikuttavat hakijoiden määrään. "Enkä yhtään vähättele pienen kunnan kunnanjohtajan tehtäviä, ne ovat sangen monipuoliset ja moneen pitää revetä."
Pienten kuntien johdossa
Suomessa on tällä hetkellä 431 kuntaa ja niissä johtajavirkoja noin 500. Naisia näillä paikoilla on tuoreimpien tietojen mukaan 55, siis noin kymmenen prosenttia. Suurin osa naisjohtajista on alle 6 000 asukkaan kunnissa.
Kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja, Kokemäen kaupunginjohtaja Martti Jalkanen uskoo, että Oulu on niin kiinnostava kaupunki, että se vetää paljon hakijoita molemmista sukupuolista. "Veikkaan, että valituksi tulevalla täytyy olla jo valtakunnan tason tuntemus takanaan, mikään pienen kunnan johtaja tuskin tulee kyseeseen." Nimiä Jalkanen ei rupea heittelemään, mutta uskoo sopivia löytyvän politiikan lisäksi vaikkapa kuntaliitosta tai maakuntien johtopaikoilta. "Niistähän perinteisesti on saatu erinomaista kunnallishallinnon kokemusta."
Viimeksi kolme naishakijaa
Vilkaistaanpa: Suomen viidestä maaherrasta kolme, Hannele Pokka, Pirjo Ala-Kapee ja Tuula Linnainmaa, on naisia ja 20 maakuntajohtajasta yksi Anita Mikkonen. TE- eli työvoima- ja elinkeinokeskuksia on 15 ja niistä kolmen johdossa on nainen, Leila Helaakoski, Riitta Varpe ja Pirkko Saarela. Helaakoski (sit.) on Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksesta, jonka työvoimaosaston päällikkönä on Maire Mäki (sd.). Molemmat hakivat taannoin Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän johtoon.
Kuntaliiton johtopaikoilla naisia ei juuri näy, sentään kuntakehitys- ja tutkimusosaston kehitysjohtajana Kaija Maijonen sekä opetus- ja kulttuuriosaston Anneli Kangasvieri ja yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö-osaston johdossa Leena Karessuo. Tähän saakka virta on käynyt enemmänkin Oulusta Kuntaliittoon päin. Kun Ouluun edellisen kerran haettiin kaupunginjohtajaa, hakijoiden joukossa oli kolme naista: helsinkiläinen kauppatieteiden maisteri ja joensuulainen yhteishakemuksen jättänyt opiskelijakaksikko.