Oulun bioala tekee korkean tason tutkimusta, mutta tutkimustulosten kaupallistamiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Näin ohjastaa konsultti Ralf Emmerich, joka esitteli keskiviikkona Capgeminin Bioforum Oululle laatimaa selvitystä.
Joka kolmannessa Oulun seudun bioalan tutkimushankkeessa piilee kaupallistamisen mahdollisuuksia, arvioi Emmerich, itsekin biokemisti. Hän paneutui Oulussa 26 bioalan tutkimusprojektiin.
Selvästi kohentamisen varaa on kuitenkin siinä, miten teknologia siirtyy yliopistolta yritystoiminnaksi. "Siellä on vielä potentiaalia." Tätä varten yliopistolle tarvitaan projektipäällikkö määrittämään ajankohtia, jolloin hankkeet siirtyvät eteenpäin.
Aukko rakenteissa
"Rakennetta ei voi määrätä ylhäältä. Yliopisto voi luoda puitteet, mutta tutkijoiden on seistävä asian takana", Emmerich tietää ja muistuttaa, ettei kaupallistaminen aina tarkoita yrityksen perustamista. Se, mitä ideoista irtoaa lopulta rahassa, riippuu aina hankkeen kypsyysasteesta.
Joka tapauksessa on kaupallistamista harkittava ajoissa. Alustavia tutkimuksia voi teettää yliopiston tai ammattikorkeakoulun opiskelijoilla, Emmerich suosittaa. "Kohtuuhintaan."
Samalla kasvatettaisiin omaa osaajapohjaa. Sillä seudulla ei vanhastaan toimi suuria lääke- tai kemianteollisuuden yrityksiä, joten firmatason osaajista on pulaa.
Selvä aukko paistaa Oulussa muissakin rakenteissa. Pieniltä yrityksiltä kun puuttuu bioalan hautomo, joka tarjoaisi laboratorio- ja toimistotiloja.
"Tämä on täysin välttämätöntä", Emmerich hoputtaa ja suosittaa laajennuskelpoisia rakennuksia.
"Yliopistolla on tarpeeksi laboratorioita, mutta jos ryhmä tutkijoita haluaa perustaa firman, puuttuu laboratorio", saksalaiskonsultti tarkentaa tarvetta.
Esimerkiksi Saksassa kunnat tarjoavat vuokraltaan kohtuullisia erityistiloja. Näin vaikkapa Regensburgissa, missä rakenteilla on jo kolmas talo bioalaa varten.
GMP-biotehdas Oulussahan jo toimii. Sen ongelmana vain on löytää tarpeeksi pitkälle ehtineitä vuokralaisia. Yliopistolla olisi mahdollisuus käyttää myös GMP:tä, konsultti viittaa.
Vahvuudet esiin
Niin biotutkimus kuin varsinkin bioklusterin kehittäminen ovat viime vuosina vahvistuneet Oulussa hyvin ja siis bioalan tulevaisuus periaatteessa vankalla pohjalla.
Mutta kun Englannissa tai Saksassa toimii satoja bioalan yrityksiä, niin koko Suomessa bioalalla lasketaan 70 yritystä. Niistä 22 sijaitsee Oulun seudulla. "Koko Suomi on bioalue", Emmerich viitoittaa kehittämään yhdessä kokonaisuutta.
Oulun on siksikin aika profiloitua verkoston sisällä omilla vahvuuksillaan. Niihin kuuluvat etenkin sydän- ja verisuonitautien tutkimus ja diagnostiikka. "Nämä voidaan hyvin verkostoida, uusi alue on nimeltään Theranostics."
Myös "agro-ruuan" alueella Oulu voi todella viedä eteenpäin uusia ideoita, Emmerich vakuuttaa. Siemenperunan tautien diagnostisointiin kehitetään jo instrumentteja, jotka teknologialtaan vastaavat lääketieteen keinoja. "Täällä piilee varmasti synergioita."
Kauempana siintää mahdollisuus erikoistua henkilökohtaisiin, sairauksia hoitaviin elintarvikkeisiin. "Tätä ei pidä yliarvioida", Emmerich tosin toppuuttaa.
Bioalan rahoitusmahdollisuudet ovat menneiden 1,5 vuoden aikana selvästi vahvistuneet, Emmerich raportoi. "Tosin valikoivasti, todella hyvät hankkeet saavat hyvin paljon rahaa, keskiverrot ja huonot eivät mitään."