Helsinki Oulu, Tampere ja Jyväskylä ovat päättäjille suunnatun kyselyn perusteella edelleen imagoltaan parhaimpia kaupunkeja. Taloustutkimuksen tekemässä selvityksessä kärkikolmikko on pysynyt viime vuosina samana. Nyt Oulu kuitenkin jälleen syrjäytti ykkössijaa parin vuoden ajan pitäneen Tampereen.
Oulu sai parhaimman arvosanan (8,32) kokonaisvaikutelmasta. Oulu oli ykkönen myös vuonna 2002. Tampere sai nyt arvosanakseen 8,25 ja Jyväskylä 8,14. Suurten kaupunkien osalta muutokset edellisvuoteen ovat vähäiset.
Seuraavina olivat Kuopio, Helsinki, Lappeenranta ja Joensuu. Vantaa jäi viime vuoden tavoin selvästi joukon viimeiseksi. Ero toiseksi viimeiseksi sijoittuneeseen Lahteenkin oli selvä.
Mukana oli yhteensä 221 kuntaa.
Pienemmissä, 20 000-50 000 asukkaan kunnissa parhaan arvosanan sai Salo (arvosanalla 8,20). Seuraavina tulivat Nurmijärvi (7,96), Hämeenlinna (7,92) ja Tuusula (7,92). Viime vuonna kärjessä olivat Salo ja Kaarina.
Alle 20 000 asukkaan kunnista kärkeen nousivat Kuusamo (8,40), Sotkamo (8,39) ja Naantali (8,35).
Viime vuonna parhaiten sijoittuivat Sotkamo ja Muurame.
Vuodesta 1994 lähtien tehdyssä tutkimuksessa on pyydetty arvioita kuntien tunnettuudesta, julkiskuvasta sekä kuntien heikkouksista ja vahvuuksista suomalaisten kuntapäättäjien mielestä. Samalla kysyttiin kokonaisnäkemyksiä siitä, mitkä tekijät vaikuttavat kuntien julkiseen kuvaan ja millä tavalla eri imagotekijät eroavat kuntien ja kaupunkien välillä.
Aktiivisuus ja palvelut
ratkaisevat sijoituksen
Internetkyselyn vastaajina oli julkisen sektorin päättäjiä, tiedotusvälineiden edustajia, kauppakamarien hallitusjäseniä, Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen ja paikallisyhdistysten puheenjohtajia sekä pankkien ja vakuutusyhtiöiden johtohenkilöitä.
Vastaajia oli yhteensä 1 134. Arvostelut tehtiin lääneittäin siten, että omaa kuntaa ei saa arvioida. Jos kuntaa arvosteli yli 15 henkilöä, se otettiin tutkimukseen mukaan. Isoissa kaupungeissa vastaajia oli 100-169.
Päättäjiltä pyydettiin kokonaisnäkemyksiä siitä, mitkä tekijät vaikuttavat kuntien julkiseen kuvaan ja millä tavalla eri imagotekijät eroavat kuntien ja kaupunkien välillä.
Kokonaisvaikutelman lisäksi tutkimuksessa on selvitetty, miten kunnat ovat pärjänneet esimerkiksi elinkeinoelämän kehittämisen, kunnallistekniikan, keskusten palveluiden, talouden, vapaa-ajan ja liikenteellisen yhteyksien hoitamisen suhteen.
Tämän lisäksi on tutkittu muun muassa kunnan kehittämisaktiivisuutta, kunnallisia palveluita, kuntayhteisön tuloksellisuutta ja teknologiatoimintaa.
Suurten kaupunkien myönteisiä puolia olivat keskusten kaupalliset palvelut, vapaa-ajan viettomahdollisuudet ja liikenteellinen sijainti. Heikkouksia löytyy usein kuntayhteistyön tuloksellisuudesta ja kunnallistaloudesta.
