Oulu - se­koi­tus sul­keu­tu­nei­suut­ta ja kan­sain­vä­li­syyt­tä

Oululaisuus on sekoitus itsevarmuutta, omaan napaan tuijottamista ja kansainvälisyyttä, kolme oululaista ja kansainvälistä vaikuttajaa Shahnaz Mikkonen, Matti Rossi ja Jouni Suistola arvioivat.

Oulu on kansainvälistynyt kovasti viime vuosina, sanovat Oulun Lyseon lukion kansainväliset IB-linjalaiset Yorik Juffer (vas.), Kasra Ariyaeimehr, Jenna Hietala ja Jasmin Al Amir.
Oulu on kansainvälistynyt kovasti viime vuosina, sanovat Oulun Lyseon lukion kansainväliset IB-linjalaiset Yorik Juffer (vas.), Kasra Ariyaeimehr, Jenna Hietala ja Jasmin Al Amir.
Kuva: Malkamäki Marjaana

Oululaisuus on sekoitus itsevarmuutta, omaan napaan tuijottamista ja kansainvälisyyttä, kolme oululaista ja kansainvälistä vaikuttajaa Shahnaz Mikkonen, Matti Rossi ja Jouni Suistola arvioivat.

"Oululaisilla on aina ollut hyvä itsetunto. Ei tämä ole ensimmäinen kerta, kun olemme selvästi Pohjois-Suomen pääkaupunki", alunperin avojalakanen oululainen ja nykyisin Kyproksen pääkaupungissa Nikosiassa Near East Universityssä historian professorina toimiva Jouni Suistola sanoo.

"Oululaisilla on hyvä itseluottamus omaan menneisyyteen ja toimintaan. Ei kuitenkaan niin, että oltaisiin itserakkaita, ainakaan kovin pahasti. Kyllähän oululaiset mielellään kehuvat omaa kaupunkiaan", vahvistaa entinen apulaiskaupunginjohtaja ja opetusneuvos Matti Rossi.

"Täällä ei vielä olla ihan niin avoimia ja ihmisiin on vaikea tutustua. Mutta oululaiset ovat kohteliaita, avuliaita ja kaikessa vähän parempia kuin helsinkiläiset", sanoo puoliksi leikillään Iranista jo 34 vuotta sitten Suomeen muuttanut, 20 vuotta Oulussa asustanut Shahnaz Mikkonen, kansainvälisen toimintakeskuksen Villa Viktorin toiminnanohjaaja.



Kansainvälisyydellä pitkät perinteet


Vaikka viime vuosina Oulun katukuva on muuttunut värikkäämmäksi ulkomaalaisten määrän lisääntyessä, ei kansainvälisyys tai monikulttuurisuus silti ole Pohjolan valkealle kaupungille mikään uusi juttu. Päinvastoin, 1900-luvun alkuun asti merimiehet pulisivat kaupunkin kaduilla lukemattomilla eri kielillä.

"Sotien välillä ja jälkeen täällä oli kaikista vähiten kansainvälisyyttä. 1960-luvulla kansainvälisyys oli vielä erikoista ja eksoottista, kun nyt monikulttuurisuus on arkipäiväistä", Rossi muistelee.

1980-luvun lopussa ulkomaalaisia oli Oulussa parisataa, 1990-luvulla luku kaksinkertaistui ja 20 vuodessa se on kymmenkertaistunut. Nyt Oulussa asuu 2614 alunperin muusta maasta kotoisin olevaa.

"90-luvulla ulkomaalaisista tuli tavallinen asia ja silloin tehtyjen tutkimusten mukaan Oulussa ei ollut kovin kielteinen asenne vierasmaalaisia kohtaan. Kaupunkikin on panostanut kansainvälisyyteen aidosti", Rossi sanoo.



Kauneudessa kohennettavaa


Myös kaupungin ulkonäössä olisi parannettavaa, jotta se olisi maailmankansalaisten mieleen.

"Oulu ei ole niin viehättävä kuin esimerkiksi Helsinki. Oulu on toki kaunistunut, eikä se ole enää imagoltaan tuppukylä, mutta jos halutaan, että Oulu olisi kansainvälinen, pitää ulkonäköön satsata", Mikkonen huomauttaa.

Asenteissa maahanmuuttajia kohtaan on silti edelleen parantamisen varaa. Mikkosen mukaan bisnekseen liittyvä kansainvälisyys on kyllä Oulussa hyvällä mallilla, mutta ihmisten arkielämän hyvinvointi ja monikulttuurisuus on heikommalla tolalla.

"Meillä käy Villa Viktorissa paljon oppilasryhmiä. Aiemmin piti kertoa paljon siitä, miksi suvaitsevaisuus on hyväksi. Nyt pitää puhua siitä, miksi maahanmuuttajiin olisi hyvä tutustua. Eivät suomalaiset ota noin vain ulkomaalaisia tuttavikseen", Mikkonen kertoo.

"Monet muuttavat Helsinkiin, Turkuun tai Tampereelle ja sanovat, että siellä on helpompaa. Kai suurkaupungissa on helpompi sulautua massaan, kun ihonväri ei herätä huomiota. Oulussa on kuitenkin hyvät mahdollisuudet kouluttua ja saada asunto. Ihmiset eivät aina näe hyviä puolia", Mikkonen arvioi.

Ilmoita asiavirheestä