Oulun kaupunki ei aio ensi vuonnakaan kustantaa raskaana oleville äideille niin sanottua niskapoimu-ultratutkimusta, joka tehdään 11-13 raskausviikolla. Asiasta on käyty keskustelua siitä lähtien kun tutkimukset Oulun yliopistollisessa sairaalassa (Oys) nelisen vuotta sitten aloitettiin.
Niskapoimu-ultralla saadaan mahdollisten kromosomipoikkeavuuksien lisäksi tärkeää tietoa sikiön voinnista, koosta ja rakenteesta. Ultra paljastaa tietoa myös äidin synnytinelimistä.
Oulun kaupungille niskapoimu-ultrat maksaisivat noin 100 000 euroa vuodessa.
"Kaupungin budjettiin ei mahdu mitään uusia avauksia koko sosiaali- ja terveystoimessa. Tekee kovasti tiukkaa, että pystymme jollakin tavalla säilyttämään nykyisen palvelutason", terveydenhuollon johtaja Seppo Voutilainen perustelee niskapoimu-ultrasta luopumista.
Voutilainen perustelee päätöstä myös sillä, että Oulu maksaa äideille raskausviikolla 10-13 tehtävän varhaisen veriseulontatestin, jolla voidaan määrittää osin samoja asioita kuin niskapoimu-ultralla, lähinnä kromosomipoikkeavuudet. Myös veriseulan tehokkuusprosentti on sama, noin 70-75 prosenttia riskiraskauksista paljastuu.
Varhaisen veriseulontatestin ja niskapoimu-ultran yhdistämisellä prosenttiluku nousee jo 80-90:een. Voutilainen kuvaa lisähyötyä kuitenkin "varsin marginaaliseksi".
Valtuustoaloite
tulossa
Terveyskeskuslääkäri ja äitiyshuollon vastuulääkäri Marita Siljander puolustaa kovasti niskapoimu-ultran tarpeellisuutta. Hänen avustuksellaan asiasta on lähtenyt Ulla Hilmolan (kok.) allekirjoittama valtuustoaloite Oulun kaupunginvaltuustolle. Valtuustoon asia siis tulee, vaikka sitä ei ensi vuoden budjettiesitykseen ole sisällytetty.
Marita Siljanderin mukaan niskapoimututkimuksen hyöty on pitkällä tähtäimellä suuri. Tärkeintä Siljanderin mukaan on antaa vanhemmille mahdollisuus tehdä valintoja. Ensimmäinen valinta on jo se, että osallistuuko seulontatutkimuksiin. Jos tutkimuksissa löytyy poikkeavaa, saavat vanhemmat päättää jatkotoimista. Viime kädessä vanhemmat tekevät ratkaisun raskauden jatkamisesta.
"Valinnat eivät ole koskaan helppoja. Sairaan sikiön abortointi herättää aina eettisiä pohdintoja, mutta mielestäni äidin ja perheen tilanne on se tärkein. Jos äiti kokee, ettei hän jaksa hoitaa sairasta lasta siinä elämäntilanteessa missä hän nyt on, hänen on valittava kahdesta huonosta vaihtoehdosta toinen. Tärkeintä on äidin ja perheen hyvinvointi", Siljander pohtii tilannetta, joka on perheelle kriisi valitsipa kummin tahansa.
Kaksi ultraa
täydentäisivät toisiaan
Odottaville äideille tehdään Oulussa tätä nykyä vain yksi, niin sanottu keskiraskauden ultraus, raskausviikolla 18-19. Marita Siljanderin mielestä niskapoimu-ultra olisi hyvä lisä vähäiseen ultraukseen eikä palvelisi siten vain kromosomipoikkeavuuksien etsinnässä.
Kaikki raskauden aikaiset tutkimukset ovat äideille vapaaehtoisia. Harva kuitenkaan kieltäytyy veriryhmä- ja rh-tutkimuksesta tai hepatiitti B-, hiv- ja kardiolipin -vasta-ainetutkimuksista. Myös keskiraskauden ultra tehdään käytännössä kaikille. Veriseulatutkimuksen oululaisista äideistä ottaa noin puolet.
Kuntien maksukäytäntö on kirjava. Esimerkiksi Haukipudas maksaa niskapoimu-ultran, mutta ei veriseulontaa, Kempele maksaa veriseulonnan, mutta ei niskapoimu-ultraa ja Kiimingissä äidit voivat käydä molemmissa.