Esitys sijoittaa lääkealan keskus Kuopioon on suuri saavutus Savon pääkaupungille. Oululta puuttuu taitoa vaikuttaa aluepolitiikkaan.
Päätös uuden lääkealan keskuksen sijoittamisesta joko Kuopioon tai Ouluun on ollut syksyn kuumin aluepoliittinen ratkaisu. Nykyisen lääkelaitoksen työntekijät ovat kiivaasti vastustaneet alueellistamista. He ovat saaneet siinä tuekseen pääkaupunkiseudun toimijoita ja julkisuutta.
Vaihtoehdoista kertoi elokuussa sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä. Selvityshenkilö Liisa Turakka ilmoitti maanantaina esittävänsä keskusta Kuopioon. Ministeriö on pitänyt tiukasti kiinni alueellistamisen periaatteesta. Niin on oltavakin, jotta puheet uusien toimintojen perustamisesta pääkaupunkiseudun ulkopuolelle eivät jää aivan kuolleiksi kirjaimiksi.
Esityksen toteutuminen olisi Kuopiolle suuri voitto ja tunnustus. Jos näin käy, Oulussa on vakavan itsetutkiskelun paikka. Vaikutelmaksi on jäänyt, ettei pariasataa asiantuntijatyöpaikkaa tosissaan edes ole yritetty tavoitella. Hyssälä kertoi kuulevansa vielä molempia kaupunkeja. Koska lopullinen päätös siirtyy ensi vuoden puolelle, siihen voi vielä ehkä vaikuttaa.
Turakan esitykseen liittyy Oulun toiminnasta riippumattomia seikkoja, jotka painavat vaakakuppia joka tapauksessa Kuopion hyväksi. Tällainen on esimerkiksi se tosiasia, että valtion näkökulmasta Kuopio tarvitsee aluepoliittisia toimia Oulua enemmän.
Perusteluissa on silti myös kohtia, jotka herättävät suuria kysymysmerkkejä. Kuopiossa kerrottiin tarkalleen, mistä keskus saisi ensin väliaikaiset ja sitten pysyvät tilat. Oulussa oli kysyjille sanottu, että "toimitilat järjestyvät". Ei näin voi vastata, jos uutta keskusta oikeasti halutaan kaupunkiin. Tällaiset ratkaisut tarvitsevat tuekseen tarkat käytännön suunnitelmat.
Kuopiossa tarjottiin muuttajille yhdyshenkilöitä auttamaan asunnoissa, puolison työpaikoissa, lasten päivähoidossa ynnä muussa, ja kaupan päälle kaikille ensi alkuun laadukkaat vuokra-asunnot. Oulusta tällaisia tarjouksia ei tehty. On jälleen kysyttävä, miksi ei.
Vaikka muuttohalukkuus ylipäätään oli pientä, Turakan esitykseen vaikutti osaltaan myös se, että Kuopioon löytyisi nykyisen henkilöstön joukosta enemmän halukkaita lähtijöitä kuin Ouluun. Ei ihme, tällaisten tarjousten jälkeen.
Oululaisessa itsekehussa kovasti mainostettu osaaminen näyttää olleen tällä kertaa vastakohtansa. Seudulta ei ole kyetty vaikuttamaan valtakunnalliseen päätöksentekoon. Joko kanavia ei osata käyttää tai sitten niitä ei nykyään edes ole riittävästi. Kuopion lähiseudulta löytyy sellaisia politiikan kovia nimiä kuin Jyrki Katainen ja Seppo Kääriäinen. Oulun seudulta puuttuvat valtakunnan raskassarjalaiset poliitikot.
Pohjois-Pohjanmaan liitto ilmoitti 13. lokakuuta toimivansa vahvasti muiden alueen organisaatioiden kanssa Lääkealan keskuksen saamiseksi Ouluun. Kuitenkin konsulttityö oli tehty jo syyskuussa, ja selvityshenkilö raportoi ministerille 14.10. Asiaan ei siis havahduttu alkuunkaan ajoissa.
Lisäksi kaupunki ei ole itse antanut riittävästi merkkejä siitä, että uudet työpaikat ja työntekijät olisivat tervetulleita ja että muuttajien hyväksi tehtäisiin kaikki mahdollinen.
Tästä voi etsiä myös selityksiä siihen, että kaikki merkittävät alueellistamisratkaisut ovat jo pitkään kiertäneet Oulun kaukaa. Yliopisto onneksi ehdittiin perustaa kaupunkiin jo puoli vuosisataa sitten. Nykyisillä otteilla voisi jäädä sellainenkin saamatta.