Suomalaisia ehdokaskaupunkeja EU:n vuoden 2011 kulttuuripääkaupungiksi arvioinut raati nosti yllättäen Rovaniemen Turun rinnalle. Molempia kaupunkeja esitetään kulttuuriministeri Tanja Saarelalle (kesk.) Suomen ehdokkaaksi EU:n kulttuuripääkaupungiksi. Saarelan odotetaan hyväksyvän esityksen sellaisenaan ja vievän sen EU:n kulttuuriministereiden ratkaistavaksi.
Raadin perusteluja ei ole vielä julkistettu, mutta Kalevan saamien tietojen mukaan Rovaniemen hankemusta kiitetään monelta osin. Rovaniemen valttina loppukisassa pidetään myös sitä, että se muodostaisi selkeän vastakohdan Tallinnalle, joka kilpailee Turun kanssa samoilla teemoilla, itämerellisyydellä ja historialla, päätöstä EU:ssa tehtäessä.
Rovaniemen hakemus perustuu vahvasti luontoon sitoutuneisuuteen, moninaiseen ja monikulttuurinen, kahdeksaan vuodenaikaan rytmittyvään pohjoiseen elämään. Erikoispiirteenä on vahvan saamelaisuuden lisäksi kansainvälisyys. Raati kiittää hakemusta kaikista onnistuneimmaksi selkeiltä teemoiltaan ja koko ohjelmavuodelle jaksottuvalta rytmitykseltä. Rovaniemen vahvuutena pidetään näyttävyyttä ja omintakeisuutta. Erityiskehut saa saamelaisten huomioiminen.
Raadin mielestä Rovaniemen hankkeessa yhdistetään onnistuneesti kaupunki- ja kulttuuripolitiikka. Sen uskotaan olevan myös globaalisti houkutteleva. Myös hankkeeseen sitoutuneisuutta pidetään plussana.
Miinuspuolelle on listattu alueen maantieteellinen koko, joka tuo isoja haasteita. Myös organisaation kokoa pitäisi kasvattaa.
Ihastusta raadissa herätti ekologinen ulottuvuus, joka nostaa entisestään Rovaniemen kiinnostavuutta. Tämän uskotaan avaavan uuden ulottuvuuden myös lähialueyhteistyöhön ja EU:n kulttuuripääkaupunki-instituutiolle.
Turkua pidettiin jo etukäteen ennakkosuosikkina. Raadin mielestä Turun neljään teemaan sidottu hanke on vakuuttava kokonaisuus. Siitä kuitenkin jäätiin kaipaamaan enemmän konkretiaa ja omaleimaisuutta sekä monikulttuurisuutta. Myös kaupungin pitäisi sitoutua paremmin budjettiin.
Oulun ohjelmaa
pidettiin raakileena
Kaiken kaikkiaan Suomesta oli seitsemän kaupunkia ehdolla EU:n kulttuuripääkaupungiksi. Rovaniemen ja Turun lisäksi hakemuksensa jättivät Oulu, Tampere, Jyväskylä, Lahti ja Mänttä.
Oulun, Lahden ja Jyväskylän hakemukset olivat raadin mielestä tasavertaisia, mutta niitä pidettiin ohjelmallisesti vielä liian epäkypsinä.
Oululta raati kaipasi lisää uusia hankkeita sekä teknologian ja kulttuurin parempia yhteyksiä. Myös pohjoisen ulottuvuuden ja hämärän vuodenajan tapahtumia olisi voinut nostaa paremmin esille.
Oulu lähti virallisesti kulttuuripääkaupunkihankkeessa myöhään liikkeelle. Raadinkin mukaan aikapula heijastui hakemuksessa resurssien rajallisuutena. Ohjelmaosiosta harva on raadin mielestä sellainen, että se ylittää paikalliset tai alueelliset rajat. Oululta odotettiinkin ennen muuta valmiimpaa ohjelmavisiota, jossa olisi näkynyt kansainvälisyys.
Kiitosta Oulu sai kulttuurikartoituksesta sekä rehellisestä otteesta hankkeeseen, jossa myös korostui kulttuurityöntekijöiden rooli jo valmistelussa.
Raati kiitteli, että kaikissa hakemuksissa kulttuuri nivottiin osaksi kaupunkikulttuuria ja tähän luvattiin sitoutua kulttuuripääkaupunkivuotta pitemmäksi aikaa.