Oulu kuuluu taloudeltaan Suomen vahvojen kaupunkien joukkoon. Näinä aikoina se ei ole paljon. Lomautusten välttäminen ja investointien ylläpitäminen on silti vastuullista toimintaa kovan työttömyyden kaupungissa.
Kaupunginjohtajat esittelivät budjettiehdotuksiaan maanantaina muun muassa Oulussa, Rovaniemellä, Kajaanissa ja Tampereella. Jokaisessa niistä listalla oli veroprosentin nostaminen.
Se on karu ajankuva siitä, missä jamassa Suomen kaupunkien ja kuntien talous tällä hetkellä on. Suurten kaupunkien joukossa Oulu ja Tampere ovat taloudeltaan vahvimpien joukossa. Silti myös niiden tapaiset paikkakunnat joutuvat hinaamaan verotustaan ylöspäin, eikä sekään riitä estämään edessä olevia ongelmia.
Oulun kaupunginjohdolla on vuosien mittaan ollut herkästi tapana budjettia esitellessä maalata mustia pilviä, vaikka olot ovat kaikella kohtuudella katsoen näyttäneet aivan hyviltä. Nyt eivät enää näytä. Talouspulmat ovat sekä todellisia että suuria.
Ratkaisuna tämän vuoden osalta on kunnallisveron nosto 19 prosenttiin ja tuntuva velanotto. Näin syntyy budjetti, jota voi pitää elvyttävänä. Julkisia investointeja kaupungissa edelleen tehdään - tosin Poikkimaantien silta on lykätty hamaan tulevaisuuteen ja kallioparkki on putsattu budjetista erilliskysymykseksi.
Ensi vuoden suururakka on Oulun Energian jätteenpolttolaitos, jonka luvat ovat jo kunnossa. Investointi on kallis, mutta kannattavuuden ja ympäristön kannalta perusteltu. Se turvaa energialiikelaitoksen tulevaa toimintaa ja vähentää Oulun turveriippuvuutta, josta on tulossa melkoinen ongelma. Päästöjen suhteen turve kun on luokiteltu samaan sarjaan kivihiilen kanssa.
Eräänlaista elvytystä on myös lupaus olla irtisanomatta ja välttää lomautuksia. Vaikka tuottavuusvaatimukset kasvavat, tuhansien kaupungin työntekijöiden varmuus työpaikastaan on näinä aikoina arvo sinänsä.
Itse asiassa budjettiesitys yhä kasvattaa menoja. Tavoitteena oleva talouden tasapainottaminen vuoteen 2013 mennessä edellyttää rakenteellisia päätöksiä, jotka eivät tässä budjetissa vielä ole.
Pennasen ehdotuksessa olevat kouluja koskevat linjaukset lienevätkin vasta alkusoittoa tulevasta palveluremontista. Ajatus Mäntylän, Värtön ja Välivainion koulujen lakkauttamisesta on silti omiaan nostamaan tunteita. Esimerkiksi Värtön sivukoulu on oppilaille hyväkuntoinen ja kodikas paikka verrattuna Kastellin kouluun, johon näiden alaluokkalaisten pitäisi siirtyä.
Kaupungin johdolla on linjauksensa perustaksi uskottavia talous- ja oppilasmäärälaskelmia. Ne tuskin paljon painavat perheissä, joita asia koskee. Valtuuston edessä on vielä vaikeita päätöksiä - etenkin, kun yksittäisen koulun kohdalla ei puhuta mistään valtavista summista.
Tällaista koulukeskustelua on käyty hyvin monessa suomalaisessa kunnassa. Opetus niistä Ouluun on lähinnä se, että helppoa tästä ei tule.
Veroprosentin nostaminen Oulussa on periaatteellisesti merkittävä päätös. Ei ole pitkää aikaa siitä, kun sellainen ei näyttänyt ollenkaan olevan horisontissa. Olisi kuitenkin samalla tehtävä selväksi, että tästä eteenpäin ei verotuksen nostamisen enää pidä olla keinovalikossa, vaan talouteen on löydettävä jo muita lääkkeitä.
Jatkon kannalta ratkaisevinta on, kuinka turvata oululaisen elinkeinotoiminnan vireys. Se ei ole valtuuston käsissä, mutta kaupunki voi omalla otteellaan suuresti vaikuttaa vallitsevaan ilmapiiriin.