Tilaaja-tuottajamalli on Suomessa pisimmällä Oulussa. Viiden vuoden aikana on vähitellen siirrytty tilaaja-tuottajamalliin, jossa kaupunki ei tuota kaikkia kaupunkilaisten tarvitsemia palveluja itse, vaan tilaa niitä myös yksityisiltä. Mallilla tavoitellaan tehokkuutta, säästöjä ja laatua samassa paketissa.
Pyrkimyksissä on myös onnistuttu suhteellisin hyvin ainakin professori Pentti Meklinin ja diplomi-insinööri, hallintotieteiden kandidaatti Juha-Pekka Martikaisen Tampereen yliopiston kunnallistieteen laitokselle tekemän tutkimuksen mukaan.
Oululaisittain ydinkunta-palvelukuntamalliksi kutsuttu systeemi on tutkimuksessa haastateltujen mielestä niin onnistunut, ettei heistä yksikään palaisi vanhoihin käytäntöihin. Tutkimuksessa haastateltiin palvelujen tilaajien ja tuottajien edustajia, kaupungin keskushallinnon viranhaltijoita sekä luottamushenkilöitä.
Tutkimusta enemmän kriittisiä puheenvuoroja kuultiin maanantain kaupunginvaltuustossa, jonne raportti oli edennyt tiedoksiantoasiana. Osa ongelmista kuten tilaajan ja tuottajan roolien epämääräisyys tuli tosin ilmi myös tutkimuksessa. Esimerkiksi päivähoidossa molemmat ovat saman lautakunnan alaisia.
Jatkotutkimuksen aiheeksi jäi kysymys, mitä vaikuttaa kustannusten pieneneminen yhdessä paikassa - nousevatko kulut vastaavasti jossain muualla?
Myös tutkijan huomio siitä, että tilaaja ei aina ymmärrä, että tuottaja tekee vain sen, mistä on sovittu, antoi aihetta kommentointiin, varsinkin kun toisaalla tutkimuksessa tuotiin epäkohtana esiin niin sanottu ylilaatu. Sitä syntyy esimerkiksi silloin, kun huoltomies korjaa vian, jota varten hänet on tilattu ja samalla reissulla jonkin toisen huomaamansa epäkohdan.
"Kokonaistaloudellisesti tällainen on järkevää, mutta ei kuitenkaan sopimusohjauksen perusidean mukaista", valisti tutkimusta valtuutetuille esitellyt Meklin.
Muutamissa puheenvuoroissa kaivattiin selkeämpää kuvaa siitä, mihin itse asiassa ollaan pyrkimässä: tarkoittaako malli pyrkimystä kehittää kaupungin omia palveluja vai yksityistää niitä?
Mekliniltä tiedusteltiin myös sitä, miksi tutkimuksessa haastateltiin lähinnä vain johtoporrasta. Asikasnäkökulma on Meklinin mukaan otettu huomioon jo aiemmin tehtyjen laatuselvitysten avulla ja henkilökunnan kannan hän arveli välittyneen pääluottamusmiesten kautta.