Kuusi suurinta kaupunkia odottaa, että valtio panostaa erityisen suurkaupunkipolitiikan luomiseen. Oulun lisäksi Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen ja Turun luottamushenkilöjohto haluaa sopia suoraan valtion kanssa siitä, miten kaupunkien kilpailukykyä voidaan parantaa.
Suuret kaupungit esittävät, että kaupunkiseuduille perustetaan kilpailukykyä tehostamaan yliopistotasoisen koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen kampuksia, jotka ovat kansainvälisestikin vetovoimaisia. Niiden perustamisessa valtion rooli on keskeinen.
Kaupunkien johto oli perjantaina koolla Espoossa. Se ei vielä ottanut kantaa sisäministeriössä valmistumassa olevaan suurkaupunkipoliittiseen linjaukseen, jonka valmistelu on valtiosihteeri Antti Mykkäsen (kesk.) takana. Linjauksen idea on Mykkäsen mukaan suurkaupunkien "selkeämpi profiloituminen ja irtautuminen valtion liekanarusta".
Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok.) myöntää, että aiheesta on keskusteltu suurten kaupunkien tapaamisissa ja mielipiteet Mykkäsen esityksestä ovat jakaantuneet. Suurkaupunkien kanta muotoutuu valmiiksi kuun loppuun mennessä.
Kuusikon mielestä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana on oltava työssäkäyntialueet. Niiden asukasmääriin ei otettu kantaa. Kaupungit muistuttavat, ettei kaupunkirakenne saa hallitsemattomasti hajota eivätkä kuntarajat olla esteenä palvelujen tarjonnalle.
Kaupunkien voimistuvan yhteistyön tueksi tarvitaan myös uudistettua lainsäädäntöä. Kunta-, osakeyhtiö- ja hankintalaeissa on selvitettävä mahdollisuudet kaupunginhallitusten yhteisen omistajaohjauksen kehittämiseen ja kunnallisten osakeyhtiöiden ja liikelaitosten perustamiseen, sanovat kaupungit kannanotossaan.
