Oulun vanhustenhuolto pärjää hyvin kansainvälisessä vertailussa ja kuuden suurimman suomalaiskaupungin keskinäisessä tarkastelussa.
Oulun yli 65-vuotiaista asukkaista oli viime vuoden lopussa kotihoidon palvelujen piirissä 18,1 prosenttia, kun vertailukaupungeissa luku oli selvästi pienempi, keskimäärin 14,6 prosenttia.
"Käytämme vanhusten kotihoitoon resursseja noin 28 prosenttia enemmän kuin vertailukaupungeissa. Aika näyttää, voiko painotus olla pitkässä juoksussa näin suuri", sosiaali-ja terveystoimen johtaja Jari Mäki-Runsas kertoo.
"Koko vanhustenhuolto kärsii yksipuolisesta negatiivisesta julkisuudesta. Kielteinen rummutus masentaa henkilökuntaa ja on kova lisäkuorma raskaassa työssä", Oulun vanhustyön johtaja Pentti Koistinen toteaa.
Oulun hoivayksiköissä on otettu käyttöön kansainvälinen seurantajärjestelmä, joka toimii laatumittarina muun muassa lääkkeiden käytön ja asukkaiden fyysisen kunnon seurannassa.
"Hiirosen koti on ollut useita vuosia mukana Stakesin vetämässä kansainvälisessä vertailussa ja pärjännyt hyvin. Esimerkiksi rauhoittavien psyykenlääkkeiden käyttö oli Hiirosen asukkailla neljän prosentin luokkaa, kun professori Sirkka-Liisa Kivelä on puhunut 30 prosentista", Pentti Koistinen sanoo.
Oulu voi olla tyytyväinen myös vanhusten laitoshoitoon. Henkilökunnan perusmitoitus on kaikissa hoivayksiköissä 0,6 ja kahdessa dementiayksikössä 0,7. Kysymys ei ole nimellismitoituksesta vaan toteutuneesta työpanoksesta, johon kaupunki on sitoutunut.
"Luvut eivät kerro paljon tavallisille ihmisille, mutta ne tarkoittavat sitä, että Oulussa on kaikissa hoivayksiköissä kymmentä asukasta kohti vähintään kuusi hoitoon osallistuvaa työntekijä ja dementiayksiköissä seitsemän", Koistinen kertoo.
"Tampereen Koukkuniemessä, joka sai lääninhallitukselta huomautuksen alhaisesta henkilökuntamitoituksesta, luku oli 0,45 ja huomautettavaa oli myös henkilökunnan koulutuksessa.."
Oulussa kunnioitetaan vanhusten omaa tahtoa. "Vanhuksia ei ole siirretty taloudellisista syistä kotoa laitokseen, vaikka meillä on jo muutamia potilaita, joiden hoito tulisi halvemmaksi laitoksessa tai palvelukodissa. Koska he haluavat asua kotona, emme ole toistaiseksi tehneet uusia linjauksia", Pentti Koistinen kertoo.
Kotihoitoa on tehostettu muuttamalla laskutusperusteita. Aiemmin asiakasta laskutettiin avustajan käyntien mukaan. Nopea pyörähdys vanhuksen luona voitiin kirjata käynniksi.
"Nyt asiakas maksaa siitä ajasta, jonka työntekijä viipyy hänen luonaan.Tämä on selkeästi parantanut kotihoidossa olevien vanhusten tilannetta." Samassa yhteydessä korjattiin myös kotihoidon laskutusta, jotta paljon hoivaa tarvitsevat pienituloiset eivät joudu puille paljaille.
Tuntitaksa on eniten hoivaa tarvitseville vanhuksilla edullisimmillaan viiden euron luokkaa. "Jos vanhus tarvitsee palvelua esimerkiksi 40 tuntia kuukaudessa ja taksa yksityispuolella on 25--30 euroa, näillä ihmisillä ei ole sellaiseen varaa. Hoito kuuluu kunnalliselle kotihoidolle. Vanhuksen bruttotuloista menee enimmillään 35 prosenttia kotihoidon maksuihin", Pentti Koistinen selvittää. Eljas Sallmén/Arkisto