"Jos tällainen kunta olisi jossakin periferiassa, eivät asiat olisi näin hyvin." Haukiputaan kunnanjohtajan Heikki Seppälän toteamus istuu kaikkien Oulun ympäristökuntien johtajien suuhun: teknologiakaupungin kehityksestä on valunut mannaa lähikuntiinkin.
Oulu on pursunnut yli niin paljon, että naapurikunnat ovat jo käytännössä kaupungin lähiöitä – ja varsin tyytyväisiä asemaansa. Ympäristökunnista muun muassa Haukipudas ja Kempele kasvavat huikeaa vauhtia: Haukiputaan väkimäärä lisääntyy vuosittain kaksi, Kempeleen jopa neljä prosenttia.
Haukiputaalla aletaan jo hiljalleen toppuutella. "Jos kasvu on liian nopeaa, peruspalveluita ei pystytä rakentamaan tyydyttävällä tavalla", Seppälä huomauttaa.
Kymmenen kilometrin päässä kaupungista taas ollaan valmiita suurempaankin massaan. "Kyllähän tänne vielä ihmisiä mahtuu", sanoo Kempeleen kunnanjohtaja Kari Ahokas siitäkin huolimatta, että kunnan asukastiheys on reilusti valtakunnan keskiarvon yläpuolella. Oulun imu on vetänyt myös naapurikuntien työllisyysasteita ylöspäin. Haukiputaalla työttömyys kävi välillä 24 prosentissa, mutta oli viime vuonna vajaat 14. Kempeleessä työttömyysaste kipusi viime vuosikymmenellä yli 20:n vain kerran ja on nyt 11,7.
"Uusi teknologia on pelastanut hyvin paljon koko Pohjois-Suomea", arvioi Pohjois-Pohjanmaan liiton kehitysjohtaja Ilkka Yliniemi.
Yliniemen mukaan koko Oulu-ilmiön, tai oikeammin Ouluseutu-ilmiön, takana ovat yliopisto ja Nokia. Samoilla linjoilla ovat Seppälä ja Ahokas. Kunnanjohtajat myöntävät auliisti, että elinkeinorakenteen muuttuminen teknologisemmaksi on Oulusta levinneiden alan yritysten sekä yliopiston koulutuspainotusten ansiota.