Suomea, ja etunenässä Oulua, on viime päivinä rummutettu näyttävästi italialaislehdistössä. Saapasmaan ykköslehti La Repubblica hämmästelee maanantain numerossaan, kuinka kivenheiton päässä napapiirillä sijaitsevasta joulupukin maasta, eli Oulun seudulla, investoidaan voimakkaasti puhtaamman energian tuotantoon ja ympäristöteknologiaan.
Lehti nostaa esille VTT:n ja energiayhtiö St1:n etanolipohjaisen biopolttoaineen hankkeen. Polttoaineen yleistymisen Repubblica uskoisi auttavan vähentämään päästöjä.
Jutussa esiintyy myös ympäristöteknologiayritys Ehovoc Oy, joka valmistaa matalalla lämpötilalla toimivia, katalysoivia jätteenpolttolaitoksia Iissä. Kolmanneksi paikalliseksi esimerkiksi ympäristöteknologian osaamisesta nostetaan oulunsalolainen Samill Oy, joka on erikoistunut sähkö- ja elektroniikkajätteen kierrätykseen.
Oululaistutkija Samppa Rohkimainen Yliopistollisesta Eurooppa-instituutista Firenzestä pitää kuvaavana eurooppalaisen valtalehden kiinnostusta siitä, miten ympäristöteknologia on Suomessa osattu muuttaa kustannuserästä kilpailutekijäksi.
"Oulusta nostetaan nyt esille muutakin kuin Nokia. Se on hyvä osoitus, että Suomea seurataan tarkasti massamediassa. Suomi on Euroopan maista eniten seurattuja myös ministeritason monitoroinnissa."
Toinen italialaislehti, Il Messaggero kirjoittaa sunnuntainumerossaan suomalaisesta "tutkimuksen ja teknologian ihmeestä". Lehti ihastelee sitä, ettei tänä vuonna yksikään toinen euroalueen maa yllä viiden prosentin kasvuvauhtiin. Verrattuna Irlannin kasvuun, Suomen talouden kasvu on jäänyt Italiassa vähemmälle huomiolle, vaikka lehden mukaan Suomella, ja pohjoismaisella innovaatiomallilla, olisi Italialle paljon annettavaa.
Nokian kännyköistä lähtien Suomeen on tuonut vaurautta omistautuminen uusiin teknologioihin. Suurimmaksi kasvutekijäksi arvellaan silti suomalaisten avautumista globalisaatiolle, ja varhaista lähtöä Aasiaan.
Messaggeron mielestä Stora-Enson giganttisen paperitehtaan kylkeen on Oulussa kehkeytynyt varsinainen "Tiedekaupunki Oy", jossa muun muassa kehitellään Nokian uusia puhelinmalleja. Lehti hehkuttaa myös teknologiayritysten toimintaympäristöihin erikoistuneen Technopoliksen toimintaperiaatteita -- myös yhtiön markkina-arvon nousu pannaan merkille.
Rohkimaisen mukaan Italian talous on mennyt jo niin pitkään alaspäin, että italialaiset ovat joutuneet tosipaikan eteen ja miettivät kuumeisesti keinoja taloutensa kohentamiseksi. Tutkijan mielestä Suomea ja muita Pohjoismaita pidetään tutkimus- ja kehittämistoiminnan mallimaina.
"Innovaatiojärjestelmän akateeminen teoretisointi lähti Ruotsista 90-luvulla. Suomessa jo Lipposen hallitusten aikaan puhuttiin kansallisesta tietoyhteiskuntaohjelmasta. Muualla on ihmetelty Suomen uusiutumiskykyä."
Italiassa taas innovaatiotoiminta on pahasti jämähtänyt "sodan jälkeiseen teolliseen aikaan", eikä rakenteiltaan jäykkä maa kuulu korkean teknologian edelläkävijöihin.
"Edellinen Berlusconin hallitus ei ollut kiinnostunut innovaatiopolitiikasta eikä nykyinen hallitus ole ehtinyt tehdä vielä asialle mitään. Sisäpoliittinen kärhämöinti tahtoo jäädä politiikan keskiöön", Rohkimainen arvioi.
Suomen innovaatiojärjestelmää hän pitää reagointikykyisenä, tosin osittain "isäntävetoisena". Suomessa on edetty teknologian lähtökohdista, joskin käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta on saamassa enemmän jalansijaa, Rohkimainen tarkastelee.