Oulun kaupunginvaltuusto teki maanantai-iltana päätöksen kolmen apulaiskaupunginjohtajan ja konsernipalveluiden hallintojohtajan viran lakkauttamisesta. Virat päättyvät ensi vuoden maaliskuun lopussa.
Samalla valtuutettiin kaupunginhallitus määrittelemään virkojen nykyisille haltijoille määräaikaiset vuoden 2017 loppuun kestävät virkasuhteiset tehtävät palkkauksineen.
Yksinkertaisin tilanne on Matti Matinheikillä, joka on yhdyskuntajohtaja ja hoitanut teknisen puolen apulaiskaupunginjohtajan tehtäviä oman toimen ohella.
Hyvinvointipalveluista vastaava apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo on ainakin ensi helmikuun puoliväliin Euroopan unionin erikoistehtävissä Kosovossa Pristinassa. Apulaiskaupunginjohtajan tehtäviä hoitaa oman toimen ohessa hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto.
Sivistys- ja kulttuuripalvelujen apulaiskaupunginjohtaja on Piia Rantala-Korhonen ja konsernipalvelujen hallintojohtaja Ari Heikkinen.
Heidän kanssaan jo käyty keskustelut uusista tehtävistä, mutta ne täsmentyvät konsernipalvelujen uudelleenorganisoinnin yhteydessä.
Kalliorinne moitti ratkaisua
Asiaa käsiteltäessä Risto Kalliorinne (vas.) käytti puheenvuoron, jossa korosti, ettei virkojen lakkauttaminen johtunut siitä, etteikö niihin valituilla henkilöillä olisi ollut tarpeeksi asiantuntemusta tai etteivät he olisi hoitaneet hyvin tehtäviään.
– Kyseessä ovat korkeasti koulutetut huippuosaajat, kaupunkiin sitoutuneet ihmiset, jotka ovat pyyteettä painaneet pitkää päivää Oulun hyväksi.
Kalliorinne oli yksi niistä, jotka olivat aikoinaan rakentamassa uuden Oulun johtamisjärjestelmää.
– Ja tässä sitä nyt ollaan ajamassa alas.
Hallinnon keventämisen nimissä lopetetaan Kalliorinteen mielestä nyt virat, joiden perimmäistä tarkoitusta ei ehkä luottamusmiesorganisaatiossa täysin ymmärretty.
Alkuperäinen ajatus oli, että apulaiskaupunginjohtajataso vaikuttaisi ennen kaikkea kaupungista ulospäin: lainsäädäntöön, ministeriöihin, huolehtisi yhteistyöstä muiden verrokkikaupunkien kanssa, olisi mukana maakunnallisessa kehittämistyössä ja pitäisi Oulun puolia EU:n rahanjaossa.
Kuitenkin luottamushenkilöt vaativat heiltä Kalliorinteen mielestä aivan muuta: vastauksia palvelujen arjen kysymyksiin, joista päävastuun piti olla lautakunnilla ja kunkin sektorin omilla vastuullisilla virkamiehillä.
Kalliorinteen mielestä tapa, jolla asiaa on hoidettu nopealla tahdilla, ei ansaitse kovin korkeita tyylipisteitä.