Oulu Tänä vuonna historiansa parasta tulosta tehtaileva Oulun Energia valmistautuu suurinvestointeihin. Ensimmäisenä ja jo tänä syksynä Oulun kaupunginvaltuusto saa siunattavakseen Oulun Energian ydinvoimasuunnitelman.
Muiden suurten kaupunkien tavoin Oulu on vastannut viidettä ydinvoimalaa valmistelevan Teollisuuden Voima Oy:n tiedusteluun myönteisesti ja varannut tulevasta voimalasta 30 megawattia sähkötehoa. Se vastaa runsasta neljännestä Oulun Energian Toppila II -voimalan sähkötehosta. Jos Oulu hyväksytään mukaan, lopullisesti kaupunginvaltuustossa tehtävä päätös on jo tämän syksyn asioita, toimitusjohtaja Tapani Kurkela aikatauluttaa.
Heinäkuisten tietojen mukaan 30 megawatin osuus maksaisi 20-25 miljoonaa euroa. Se maksettaisiin asteittain vuoteen 2009 mennessä.
Vuonna 2009 käynnistyvän ydinvoimalan suunnittelu on jo sen verran pitkällä, että mukaan valittavien on oltava valmiita sitoutumaan sen rakentamiseen, apulaiskaupunginjohtaja Matti Pennanen vahvistaa.
Ennen ydinvoimaa Oulun Energian suunnittelemissa on parhaimmillaan koko Pohjois-Suomen jätteiden polttamiseen mitoitettavan laitoksen rakentaminen. Energiatuotantoon kustannuksiltaan 80 miljoonan euron polttolaitos olisi valmis jo vuonna 2006.
Päätös polttolaitoksen rakentamisesta on Matti Pennasen mukaan kaupunginvaltuustossa ensi kevään asioita. Suuria energiapäätöksiä Oulun kaupunki joutuu tekemään ensi keväänkin jälkeen. Jos pääsemme ja päätämme lähteä mukaan ydinvoimaan, vuonna 1977 valmistuneen Toppila I:n korvaaminen uudella siirtyy. Silloin myös Toppila II:n uudistaminen siirtyy tuonnemmaksi, Matti Pennanen hahmottelee. Muuten Toppila I:n korvaamisesta uudella ja laittamisesta naftaliiniin pitäisi päättää jo jonkun vuoden kuluttua.
Oulun kaupungin energiainvestointeja "ajaa" paitsi kaupungin kasvun lisäämä sähkönkulutus, erityisesti myös jo vuoden 2005 alussa voimaan tulevat päästörajoitukset. Oulun Energian kummankin voimalan, Toppila I:n ja Toppila II:n pääpolttoaineena on turve, jonka käyttöä on Suomessakin pakko rajoittaa sen palamisessa syntyvän hiilidioksidin vuoksi.
Sakkomaksuja on luvassa nimenomaan turpeelle, vaikka aikanaan sen voimakas käyttö oli ehtona, että Toppila I sai 1970-luvulla investointiavustusta kauppa- ja teollisuusministeriöltä, Kurkela valottaa suomalaista energiapolitiikkaa.
Oulun Toppilassa tuotettavasta sähköstä ja kaukolämmöstä valmistetaan 90 prosenttia turpeella, 10 prosenttia haloilla. Turpeen käyttö on tarkoitus pudottaa ainakin noin 60 prosenttiin rakentamalla jätteenpolttolaitos ja lisäämällä voimakkaasti halkojen polttamista turvevoimaloissa.
Parasta tulosvuottaan etenevä Oulun Energia saa Kurkelan mukaan kiittää pitkää kuivaa kautta, viime talven pakkasia ja onnistuneita voimalakauppoja. Oulun Energia osti 2000 ja 2002 yhteensä 35 miljoonalla eurolla Toppila II:sta Fortumin ulos, jonka kanssa se voimalan 1990-luvun lamavuosina rakensi.