Oulussa aiotaan kääntää Intia-ilmiö voitoksi. Esimerkkiä näyttää oululainen WSP Suunnittelu-Kortes Oy, joka suunnittelee jättimäistä Chenab-joen ylittävää siltaa Intiaan ja urakkaan liittyen kouluttaa Oulussa parhaillaan kahta intialaista siltainsinööriä, Mandar Karnikia ja Valiveti Ramamurtya.
Kaksikko perehtyy suomalaiseen siltatietämykseen kaikkiaan kuusi viikkoa. Ouluun Karnik ja Ramamurty tulivat nelisen viikkoa sitten. "Oululaisten siltojen ohella olemme tutustuneet esimerkiksi Raippaluodon siltaan Vaasassa ja Ylistön siltaan Jyväskylässä", Karnik kertoo perjantaina, jolloin tutustumiskohteena on Pohjantien silta Oulussa.
"Meitä kiinnostavat muun muassa tekniset ja esteettiset ratkaisut. Voisi sanoa, että suomalaisista silloista monet ovat kauniita", Karnik jatkaa kohteliaasti silmäillessään Oulujoen ylittävää, ja kieltämättä hieman kärsineen näköistä siltaa - sillan betonirakennetta kun ollaan juuri uusimassa oululaisvoimin.
Remontissa oleva Pohjantien silta tarjoaa myös intialaiskaksikolle pienen, veden alla tehtävään korjaukseen liittyvän suunnittelutehtävän, paljastaa WSP Suunnittelu-Korteksen siltasuunnitteluosaston päällikkö Pekka Pulkkinen.
Yhteydet kuntoon
"Intian projekti on iso, ja on tärkeää saada yhteistyö pelaamaan. Täytyy olla henkilöitä, jotka osaavat siellä Intian päässä käyttää samoja ohjelmistoja, joita itse käytämme täällä Suomessa", Pulkkinen taustoittaa intialaisten siltainsinöörien Oulun-koulutusta. Vastaavaan tapaan yrityksessä on aiemmin koulutettu vietnamilaisia ja venäläisiä insinöörejä.
"Olennaista koko urakassa on, että se tehdään tietoverkkojen ja uusimpien suunnitteluohjelmistojen avulla", Pekka Pulkkinen lisää.
Mutta ei urakka vielä pelkillä tietoverkoilla hoidu. Pulkkinen itsekin alkaa olla Intian-konkari reissattuaan suunnittelukohteessa Kashmirissa puolenkymmentä kertaa. Seuraavan kerran hän suuntaa Intiaan sunnuntaina.
Niskalenkki
Chenabin sillan etenemistä seurataan Oulussa erityisen suurella mielenkiinnolla, kertoo tutkimusprofessori Timo Aho Oulu yliopiston rakentamisteknologian tutkimusryhmästä.
Mielenkiintoa selittää se, että Ouluun ollaan rakentamassa älykkään rakentamisen keskusta. "Tarkoituksena on kehittää rakentamisen alan tiedon ja palveluiden siirtämistä verkkoon digitaalisessa muodossa. Chenabin tapauksessa haluamme tutkia, miten pystytään suunnittelemaan, ohjaamaan ja rakentamaan etätyönä", Aho kertoo.
Älykkään rakentamisen keskus on myös eräänlaista niskalenkin ottoa pelottavana nähdystä globalisaatiosta. Chenabin sillan kaltaiset kansainväliset urakat voivat tuoda työtä ja toimeentuloa sekä Suomeen että Intiaan, tai minne ikinä niitä ollaan suunnittelemassakin, tutkimusprofessori huomauttaa.