Omakotiliitto vertaili kesän kynnyksellä Suomen suurimpien mökkipaikkakuntien maksuja kiinteistöveron, sähkön ja jätemaksun osalta. Mökkiläisten kukkarot kevenevät epätasaisesti, sillä enimmillään mökin omistava joutuu maksamaan kaksinkertaisia kunta- ja aluekohtaisia maksuja verrattuna vertailun edullisimpaan kuntaan.
Matalimmat kuntakohtaiset maksut ovat Pohjanmaalla sijaitsevassa Mustasaaressa, jossa maksuihin menee puolet vähemmän, 634 euroa. Seuraavaksi pienimmät maksut ovat Oulussa, Porissa ja Rovaniemellä.
Kaikkein korkeimmat kunta- ja aluekohtaiset maksut ovat viime vuosien tapaan Savonlinnassa, Kuopiossa, Kangasalla ja Mikkelissä. Savonlinnassa vapaa-ajan asunnon ja tontin kiinteistöveroon, sähköön ja jätemaksuihin menee vuodessa 1 279 euroa.
Keskimäärin mökistä joutuu maksamaan kunta- ja aluekohtaisia maksuja 964 euroa vuodessa.
Vertailussa on 25 suurinta mökkipaikkakuntaa, joissa on yhteensä noin 149 000 kesämökkiä, mikä on noin 30 prosenttia koko Suomen mökeistä.
Suomen Omakotiliito toiminnanjohtaja Marju Silander pitää tärkeänä, että myös mökkeilijöille koituvia kustannuksia tuodaan avoimesti esiin.
– On tärkeää, että vapaa-ajan asukkailla on ajankohtaista tietoa, jonka avulla he voivat itse arvioida omia mökkikustannuksiaan ja mahdollisuuksiaan vaikuttaa niihin.
Kaikissa maksuissa suurta hajontaa
Kalleimmat mökkeilykunnat ovat samalla niitä, joissa on eniten mökkejä. Vuonna 2024 eniten mökkejä oli Kuopiossa, toiseksi Mikkelissä, neljänneksi eniten Savonlinnassa, kertoo Tilastokeskus. Kolmanneksi suosituin mökkipaikkakunta Parainen sijoittui Omakotiliiton kustannusvertailussa sijalle kymmenen.
Keskimäärin sähkön osuus kustannuksista on 57 prosenttia, kiinteistöveron 38 prosenttia ja jätehuollon 5 prosenttia. Sähkön selvästi suurin kuluerä on siirron perusmaksu, jonka osuus on selvityksessä 43 prosenttia.
Korkeinta vapaa-ajan rakennuksen ja tontin kiinteistöveroa maksetaan Kangasalla, 679 euroa per vuosi. Kittilässä kiinteistövero on vain vajaan kolmasosan eli 209 euroa vuodessa.
Marju Silanderin mukaan kiinteistöverotus on huolestuttanut mökkeilijöitä.
– Käynnissä olevassa kiinteistöverouudistuksessa on huolehdittava siitä, etteivät vapaa-ajan asuntojen kiinteistöverot muodostu kohtuuttomiksi ja mökkiläiset päädy laskun maksajiksi. Muutoin mökkiläisiltä jää entistä vähemmän rahaa paikallisten palveluiden käyttöön.
Korkeimpia sähkömaksuja maksetaan tänä vuonna Kuopiossa, 736 euroa vuodessa, matalimpia Mustasaaressa, 318 euroa. Oulu on myös sähkömaksujen osalta toiseksi edullisin mökkikunta.
Jätehuollon maksaa mökkiläiselle eniten Mustasaaressa, 82 euroa. Halvimmat jätemaksut taas ovat Kangasalan 21 euroa vuodessa.
Omakotiliiton vertailun esimerkkimökki
Vertailun laskennassa käytettiin esimerkkinä 50 neliömetrin kokoista ja 35 vuotta vanhaa puurakenteista vapaa-ajan asuntoa, jossa on sähkö ja sauna.
Jätemaksuissa huomioidaan sekajätteen sekä poltettavan jätteen tai vastaavan keräysmaksu sekä mahdollinen perus- eli ekomaksu. Biojäte kompostoidaan omalla pihalla.
Vesimaksut jätettiin vertailun ulkopuolella, sillä valtaosassa mökkejä ei makseta vesimaksuja.
Mökki on 4 500 neliömetrin kokoisella omalla tontilla.
Sähköä kuluu mökillä 1 000 kWh vuodessa, sulakekoko 3 x 25 A (yleissiirto).
Mökkiä käyttää neljä henkeä kesällä.
Selvityksen teki KTI Kiinteistötieto Oy Omakotiliiton pyynnöstä.
Kustannusten nousu viime vuodesta maltillista
Omakotiliitto on tehnyt vertailun kunta- ja aluekohtaisesti päätettävistä maksuista vuodesta 2019 lähtien.
Viime vuodesta maksut ovat nousseet noin kymmenen euroa eli noin prosentin. Eniten nousua on tullut jätemaksuihin, keskimäärin lähes kuusi prosenttia.
Kiinteistövero on noussut vuodessa yhden prosentin ja sähkömaksu vajaan yhden prosentin. Eniten maksut ovat nousseet viime vuodesta Kouvolassa, 85 euroa eli noin 12 prosenttia. Osassa kunnissa maksut ovat myös laskeneet: Mikkelissä mökkeilevät maksavat tänä vuonna 55 euroa eli noin neljä prosenttia vähemmän kunnallisia maksuja kuin viime vuonna.
Kuudessa vuodessa kunta- ja aluekohtaiset maksut ovat nousseet suosituimmilla mökkipaikkakunnilla keskimäärin 26,5 prosenttia. Vertailulukuja ei ole indeksikorjattu.
Kiinteistövero on noussut kuudessa vuodessa keskimäärin noin 20 prosenttia, sähkömaksut 31 prosenttia ja jätemaksut 34 prosenttia.
Mökkiläiset tuovat elinvoimaa kuntaan
Suomessa on noin puoli miljoonaa vapaa-ajan asuntoa, joita käyttää 2,4–2,9 miljoonaa ihmistä.
Vapaa-ajan asukkaiden Liitto VAAL julkaisi keväällä laajan mökkitutkimuksen jäsenistönsä keskuudessa, jossa tarkasteltiin muun muassa mökillä vietettyä aikaa ja mökkiläisten keski-ikää, joka oli kyselyssä 66 vuotta. Mökin myymistä ei iän karttumisesta huolimatta harkinnut kovinkaan moni.
Vastaajista 44 prosenttia oli remontoinut mökkiä esteettömäksi ja vajaa 40 prosenttia on turvautunut esimerkiksi mökkitalkkareiden kaltaisiin palveluihin helpottaakseen mökillä oloa.
Vapaa-ajan asukkaiden Liitto VAALin puheenjohtaja Raimo Kosonen muistuttaa, että mökkiläisten paikallisten palveluiden käyttö lisää merkittävästi kuntien elinvoimaa. Mökkiläiset ovat myös usein kiinnostuneita osallistumaan mökkikuntansa toimintaan.
– Tämän potentiaalin hyödyntäminen kuntien toiminnan kehittämisen yhteydessä olisi ensiarvoisen tärkeää. Yhtenä eteenpäin vievänä seikkana voisi toimia paikallinen vapaa-ajan asukkaiden yhdistys, Kosonen sanoo.
