Oulun kaupunki on maakuntansa halvin ja yltää koko valtakunnan edullisimpien joukkoon Suomen Omakotiliiton listalla, joka pistää maan kovimmat omakotitalojen kiinteistöverot järjestykseen. Oulun läänin kovimmat verottajat ovat Yli-Ii ja Puolanka, jotka Utsjoen lailla yltävät valtakunnan raskaimmin omakotiomistajia rokottavien porukkaan.
Itseoikeutettua kärkeä koko valtakunnassa pitivät Helsinki sekä pääkaupunkiseudun suuret kaupungit.
Pääkaupunkiseudulla tontin arvo nostaa kiinteistöveron korkealle. Tontin verotusarvo ja rakennuksen jälleenhankinta-arvo ratkaisevat kunnan päättämän kiinteistöveroprosentin ohella omakotitalosta maksetun kiinteistöveron määrän.
Korkeimpia maapohjan verotusarvot ovat suurissa kaupungeissa, joista pääkaupunkiseutu on kalleinta kärkeä.
Yli-Ii on Pohjois-Pohjanmaalla aivan omilla lukemilla. Esimerkkikiinteistöstä joutuu maksamaan kiinteistöveroa vuodessa 425 euroa, kun maakunnan seuraavaksi kovimmat ovat Nivala, Oulainen ja Ylivieska. Lapissa Utsjoen jälkeen kovimpia verottajia ovat Kemi, Enontekiö sekä Inari, kun edullisin on Pello. Ylivoimaisen Puolangan jälkeen Kainuun kakkonen on Vaala, joka kurkottaa aavistuksen Kajaanin edelle.
Pohjois-Pohjanmaalla Oulun jälkeen edullisimpien joukkoon kuuluvat Raahe, Kalajoki, Lumijoki, Kempele ja Liminka. Kainuun edullisin on Kuhmo.
Vertailu tehtiin nyt kuudennen kerran. Esimerkeissä tontin verotusarvoksi on laskettu 17 000 euroa ja rakennuksen verotusarvoksi 51 000 euroa. Liiton verkkosivuilla tehtyyn kyselyyn tuli yli 650 vastausta, joiden pohjalta vertailu tehtiin.
Yleisen kiinteistöveroprosentin keskiarvo on Suomen kunnissa 0,74 prosenttia. Yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan maksetaan tontin kiinteistövero ja kiinteistövero muusta kuin asuinrakennuksesta. Vakituisen asuinrakennuksen keskimääräinen kiinteistövero on 0,29 prosenttia ja vapaa-ajan rakennuksen 0,89 prosenttia.
Kiinteistövero on Suomen Omakotiliiton mukaan yli kolminkertaistunut vuodesta 1993. Veroa ovat nostaneet paitsi kuntien korotuspäätökset, myös hintojen kohoamista seuraava verotusarvojen nousu.
"Kuntien tulisi alentaa kiinteistöveroa, koska verotusarvojen korotukset aiheuttavat ilman kuntienkin päätöksiä asumisen verotaakan kasvua. Kiinteistöveron alaraja pitäisi poistaa kokonaan, jotta kaikille kunnille tulisi mahdollisuus kiinteistöveron laskuun. Ehdottoman tärkeää on myös asuintonttien irrottaminen yleisestä kiinteistöveroprosentista. Myös vapaa-ajan asumisen kiinteistöverotuksen tulisi kohdistua järkevässä suhteessa vapaa-ajan asumisen käyttämiin kunnan palveluihin," vaatii toiminnanjohtaja Juhani Nenonen Suomen Omakotiliitosta.