Nykyisellään kunnat saavat varsin vapaasti määritellä sen, miten ja mitkä materiaalit ne määräävät kierrätettäviksi alueensa taloyhtiöissä.
Oulussa ja Turussa kaupunkilaiset voivat periaatteessa kierrättää niin lasia, pienmetallia kuin kartonkiakin omissa taloyhtiöissään. Helsingissäkin kartongin kerääminen on helppoa, mutta lasin ja pienmetallin kierrätys ontuu.
Kalevan suurten kaupunkien vertailusta ilmenee, että sekä Oulu, Tampere että Helsinki vaativat jätehuoltomääräyksissään taloyhtiöitä järjestämään myös biojätteen keräyksen.
Tampere sen sijaan häviää kierrätysvertailussa selvästi. Kierrätyspisteitä on tosin ripoteltu ympäri kaupunkia, mutta taloyhtiöitä ei ole velvoitettu lasin, metallin tai kartongin keräämiseen.
"Meillä on strategiaamme kirjattu, että tavoitteenamme on olla jätehuollon edelläkävijä, siksi tulokset kuulostavat hyviltä", sanoo Oulun Jätehuollon johtaja Markku Illikainen.
Erityisen iloinen Oulun Jätehuolto voi olla onnistuneesta tiedotuskampanjastaan. Oulussa jätehuollon opaslehden sisältä ovat jo vuosia löytyneet puutarhajätteen lajitteluun kannustavat ilmaiset risukupongit.
"Huomasimme, että kotisohvalla makaavat keski-ikäiset miehet pitää tavoittaa. Olemme myös panostaneet televisio- ja radiomainontaan", Illikainen toteaa.
Tiedottamisesta voi jakaa kiitosta muillekin. Jäteopastustuokioita tarhoissa ja kouluissa harrastetaan muuallakin.
Pääkaupunkiseudulla jätehuollon järjestämisestä vastaavan YTV:n ympäristöpäällikkö Juha Uuksulainen ei koe Helsinkiä huonoksi kierrättäjäksi, vaikka se jäikin jätteiden lajittelun helppoudessa heikommaksi kuin Oulu ja Turku.
"Pitää muistaa, että kierrätysaste YTV:n alueella on korkea eli aluekeräysverkkomme toimii", Uuksulainen viittaa pääkaupunkiseudun ekopisteisiin.
Turussa biojäte
poltetaan
Turun erikoisuutena voi pitää kotitalouksien tuottaman biojätteen polttamista. "Kun arvioidaan jätteen koko elinkaarta, on hankala sanoa, kumpi on ympäristöystävällisempää: polttaminen, josta saadaan kaukolämpöä vai kierrätys, josta tulee ainakin kuljetushaittoja", Turun kaupungin ympäristöinsinööri Fredrik Klingstedt perustelee biojätteen polttamista.
"Jos biojätettä kerätään, siitä pitää pystyä tuottamaan humusta tai muuta hyötyä. On vaikea sanoa, onko polttaminen vai kerääminen parempi ratkaisu biojätteen osalta", Suomen Ympäristökeskuksen johtava jäteasiantuntija Risto Saarinen miettii.
Suomen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava uskoo kotitalouksien kierrätyksellä olevan vaikutusta.
"Kotitalouksien kierrättämisen pitäisi olla mahdollisimman helppoa ja halpaa. Ihmiset eivät ole valmiita vaikeisiin toimiin", hän korostaa.
Kokonaisuudistus
tulee 2010
Ympäristöministeriössä on valmisteilla jätelain kokonaisuudistus. 2010 keväällä valmistuvan lakiesityksen on tarkoitus säätää suomalaisen jätehuollon puitteista vuosiksi eteenpäin.
"Pöydällä on peruskysymys, miten jaetaan vastuu syntyneen jätteen käsittelystä", Ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Klaus Pfister taustoittaa.
"Joudutaan kysymään, miltä osin kunnat huolehtivat jätteistä, miltä osin isot jätteentuottajat, kuten teollisuuslaitokset, hoitavat jätteensä itse sekä miltä osin maahantuoja tai valmistaja vastaa jätteen keräämisestä", hän jatkaa.
Ministeriössä lakia valmisteleva työryhmä on tehnyt kuluneen vuoden aikana laajan selvitystyön. Johtopäätöksiä kasataan ensi syksynä.
"Vasta hyväksytty valtakunnallinen jätesuunnitelma (Valtsu) on yksi pohjapaperi. Ilmastopolitiikkaan liittyvät kysymykset tulevat nousemaan myös esiin jätelain linjausten yhteydessä", Pfister pyörittelee.
Jätelakia tarkentavat asetukset, jotka säätelevät pakkausmateriaalien, kuten pahvin kierrättämistä, ovat niin ikään uudistuksen alla.