Oulussa on Suomen kaupungeista eniten aurinkoisia päiviä. Vaasa tulee vasta toisena.
Vaasalaiset ovat laskeneet aurinkoisia tunteja, kun taas Oulussa ynnättiin päiviä. Täysin kirkkaita päiviä on Oulussa vuodessa keskimäärin 43, Vaasassa 34 ja Helsingissä 32. Pilvettömyysindeksillä mitattunakin Oulu päihittää molemmat selvästi.
Aurinkoisista päivistä seuraa luonnollisesti se, että sadetta saadaan Oulussa keskimääräistä vähemmän.
Näitten miellyttävien seikkojen vastapainoksi Oulua rasittavat kylmyys ja varsinkin tuulisuus, joka ruotsalaisen normiehdotuksen mukaan ylittää jopa siedettävän rajan.
Sen mukaan Oulu on tuulisuudessaan niin vaikeaa aluetta, että lähes kaikki kaupungin asemakaavat pitäisi tutkituttaa tuulitunnelissa. Tämä siksi, että vaikka tuulta ei voi kokonaan saada kuriin, sitä voidaan kyllä huomattavasti taltuttaa.
Ensimmäiseksi pitäisi käydä bussipysäkkien, jalankulkuväylien ja leikkipihojen kimppuun, vaatii oululainen arkkitehti Kimmo Kuismanen.
Kuismanen on tutkinut tuulisuuden ja ilmaston vaikutusta kaupunkisuunnitteluun, rakennuksiin ja ihmisten mukavuuteen.
Samalla tuli tehdyksi suurpiirteinen ilmastoanalyysi Oulusta. Avainsanat ovat juuri aurinko, tuuli ja kylmyys.
Aina tuulee
Oulu on meren rannalla ja kaupungissa tuulee melkein aina. Huhtikuusta alkusyksyyn Oulussa vallitsee tyypillinen rannikkoilmasto. Aurinkoisina päivinä tuuli alkaa puhaltaa joskus aamupäivällä ja iltapäivällä tuulen suunta on suurin piirtein sama kuin se, mistä aurinko paistaa.
"Suojaamismahdollisuudet ovat siis aika rajoitetut, koska samalla helposti varjostetaan alueita. Toki voidaan tehdä monia toimenpiteitä, joilla tuuli johdatetaan pihalta ylös kattojen yläpuolelle ilman varjostusta, mutta se vaatii jo aika paljon miettimistä ja suunnittelua."
Kun Oulu oli matala puukaupunki, jossa talojen välissä oli korkeita koivukujia, oli kaupungin mikroilmasto luultavasti hyvin miellyttävä. Tuulet puhalsivat yli ja kaduilla oli mukavan lämmintä.
Mutta kun samaan ruutukaavaan ryhdyttiin rakentamaan korkeita kerrostaloja, muuttuivat kadut kuilumaisiksi ja tuuliksi, mitä vielä edesauttoi korttelirakenteen hajoaminen ja monien katupuiden häviäminen talojen tieltä.
Katujen mikroilmaston parantaminen on vaikeaa, mutta ei sentään mahdotonta.Yhtenäisten toimenpiteiden toteuttamista hankaloittaa omistajien runsaus. Kuismasen mielestä ensin pitäisi tehdä koko keskustan kattava kokonaissuunnitelma ja sitten pala palalta ryhtyä sitä toteuttamaan.
Mitään yleisiä nyrkkisääntöjä ei ole, vaan ratkaisut on laadittava tapauskohtaisesti. Ikivihreät puut ja pensaat ovat keinojen tutummasta päästä, mutta esimerkiksi seinämien suhteen on oltava tarkka, ettei käy niin, että seinä alkaa johtaa tuulta alaspäin.
Ja kylmäkin on
Tuulisuus vaikuttaa osaltaan siihen, että Oulu on aika kylmä kaupunki. Varsinkin keväällä pitkälle kesäkuuhun saakka meri jäähdyttää todella rankasti. Juuri tähän aikaan voi sisämaassa olla useita asteita lämpimämpää. Syksyllä meri tosin vastaavasti lämmittää.
Kaupunginosittain lämpötiloissa on monen asteen eroja. Kuismasen tutkimuksissa asiaa ei sen tarkemmin eritelty, mutta tiedossa on, että esimerkiksi keskusta ja Hupisaari ovat muita lämpimämpiä. Kylmimpiä ovat matalalle, suon päälle tai sen viereen rakennetut alueet.
Keskustassa puhutaan niin sanotusta lämpökuplasta: kaupungin energiantuotto lämmittää sitä selvästi. Hupisaarilla mikroilmasto on niin suotuisa, että sellaisia tapaa yleensä vasta satoja kilometrejä etelämpänä.
Aurinkosäteilyä Oulussa on yhtä paljon kuin esimerkiksi Pohjois-Saksassa. Aurinkoenergiaa kannattaisi siis ehdottomasti käyttää hyödyksi, huomauttaa Kuismanen.
