Oulun rakennusvalvonta tempaisee säästöohjelmallaan ilmastonmuutosta vastaan. Tuorein kampanja keskittyy asuntojen lämmitykseen, joka nykyisellään vie viidesosan suomalaisten energiankulutuksesta eli reilusti enemmän kuin esimerkiksi liikenne.
Tavoitteena on vähentää uusien omakotitalojen energiankulutusta 35 prosenttia, eikä nyt ole kysymys asuntojen lämpötilojen laskemisesta tai lamppujen sammuttamisesta.
Säästöihin päästään kahmaisemalla kerralla rakennusvalvonnan haaviin kaikki uudet oululaiset omakotirakentajat ja markkinoimalla heille valmiita toimintamalleja, joissa ei ole otettu huomioon vain yhtä tai kahta asiaa vaan kerralla koko paketti. Avainsana on huolellinen työ ja toisiinsa sopivat ratkaisut.
Ei koerakentamista
Mistään koerakentamisesta ei ole kysymys. Tavoitteena on, että tehokkaammassa ja säästeliäämmässä systeemissä olisi viidenkymmenen vuoden kuluttua jo niin suuri joukko Oulun seudun omakotitaloja, että vuosittaiset säästöt nykytilaan verrattuna vastaisivat Merikosken voimalaitoksen kahden vuoden tuotantoa.
"Ilmastomuutoksen torjuminen nousee pian keskeiseksi valintoja ohjaavaksi tekijäksi ja lisäarvon tuojaksi", ennustaa Oulun rakennusvalvonnan päällikkö Tapani Mäkikyrö.
Jos koko Oulun yhden vuoden omakotituotanto pystyisi säästämään lämmityskuluissa kolmanneksen vuodessa, olisi säästö noin 3 000 megawattituntia. Säästöt tuplaantuvat reilusti, mikäli koko Oulun seutu lähtee mukaan.
Lisää tulee vuosi vuodelta uusien rakentajien myötä. 50 vuoden päästä koko Oulun seudulla säästyisi jo noin 350 gigawattituntia vuodessa nykytasoon verrattuna. Oulun Merikosken voimalaitoksen vuosituotanto on noin 185 gigawattituntia.
Rakennusvalvonnan energiansäästöohjelmassa on kysymys suhteellisen yksinkertaisista asioista, jotka eivät välttämättä edes nosta rakentamiskustannuksia merkittävästi. Jos kuluja tulee, ne saa moninkertaisesti myöhemmin takaisin pienempinä käyttökuluina.
Käytännön konsteilla
Tehokkain ja lähes ilmainen toimenpide on parantaa rakennuksen ulkokuoren ilmatiiviyttä. Nykyisin jo ihan hyvänä pidetty ilmanvuotoluku on neljä, jolloin asunnon koko ilmamäärä vaihtuu testiolosuhteissa ulkokuoren läpi neljästi tunnissa. Huolellisemmalla tiivistyksellä luku saataisiin melko helposti ykköseen tai jopa alle.
Toinen tehokas konsti on ottaa koneellisesta ilmanvaihdosta poistoilman lämpö talteen. Nykyisin se onnistuu keskimäärin 30-prosenttisesti, mutta olisi mahdollista nostaa 50-60 prosentin tasolle. Myös ylä- ja alapohjan samoin kuin ikkunoiden ja ovien eristyksiä voi parantaa.
Lisäksi voidaan hyödyntää uusiutuvista ilmaisenergialähteistä omatoimisesti tuotettua aurinko-, ilma- ja maalämpöä.
Rakennusvalvonta on tehnyt valmiiksi erilaisia toimintakonsepteja, joissa pienrakentajille ja heidän asiantuntijoilleen annetaan selvät valinta-, tuote- ja toimintamallit. Markkinoilla on monien eri valmistajien ratkaisuja, joita oikein yhdistämällä päästään parhaaseen lopputulokseen.
Ohjauksessa käytetään työkaluna Oulun rakennusvalvonnan moninkertaisesti palkittua laadunohjausjärjestelmää "Pientalon tekninen laatu" (netissä "www.pientalonlaatu.fi") ja erityisesti sen kahta osiota "Energiankulutus" ja "Ympäristövaikutukset".