Vielä viime syksynä Broadcomin tuloa juhlittiin. Hetkessä ilo vaihtui murheeksi. Broadcomin ja Microsoftin lähes yhtäaikaiset päätökset lähteä Oulusta vievät toimeentulon tuhannelta ict-ekspertiltä.
Nokian nousu ja tuho on jättänyt Oulussa jälkeensä niin syvän järkytyksen, että kannattaa hetki suhteuttaa. Vertaisapu auttaa ymmärtämään, että Oulun ihme versio kaksi on Mission Possible, täysin mahdollinen.
Nokia lopetti toimintansa Bochumissa 2008 isojen protestien saattelemana. Kivihiilikaivokset on sittemmin pantu kiinni ja kuluvan vuoden lopussa Opelkin sulkee ovensa. 50-vuotisen autoteollisuushistorian mukana kuopataan reippaat 3 000 työpaikkaa. Outokumpu taas uhkaa sulkea satojen työntekijöiden sulattamonsa 2015.
360 000 asukkaan kaupungin on ollut pakko suuntautua uudestaan. Bochum modernisoi suurinta työllistäjää yliopistoa ja panostaa etenkin informaatioteknologiaan, terveys- ja hyvinvointiteknologiaan sekä maalämpöön. Joka kymmenes on työtön, mutta entisen televisiotehtaan alueella työskentelee jo 2 000 ihmistä. Joka kahdeksas työpaikka alkaa olla terveysalalla. Bochumista onkin muotoutumassa saksalaisen Ruhrin
alueen johtotähti.
Vaikka pohja tuntuu murtuvan alta yhä uudestaan, on Oululla kaikki pelimerkit selviytyä. Tarjolla on paitsi kokeneita ict-taitajia, toimiva tukiverkosto yritysten perustajille, terveysalan tutkijoita, koko liuta muun muassa internetosaamista ja ympäristöalaa koordinoivia innovaatiokeskuksia ja valmisteilla iso sairaalahanke.
Suunnitteilla on myös uusi Hiukkavaaran kaupunginosa, josta – jos vain lähdetään ideoimaan – voidaan tehdä näyteikkuna laitteille, jotka kiinnittävät kotitaloudet jatkossa internetiin.
Luvalla sanoen Oulussa on kehitetty langaton osaaminen koko Suomen tulevaisuutta ajatellen paljon olennaisempaa kuin esimerkiksi Turun telakkateollisuus, jonka pelastamiseksi valtioneuvosto kaavailee ilmeisesti käyttävänsä miljoonia.
”Tietotekniikka on suurin yksittäinen tekijä, jolla voidaan vaikuttaa kilpailukykyyn.” Näin julisti ex-nokialainen Pekka Ala-Pietilä runsas vuosi sitten, kun hän esitteli työ- ja elinkeinoministeriön tilaaman perusteelllisen ”21 polkua kitkattomaan Suomeen” -raportin.
Kyseiset ict2015-hankkeet avaavat tietä etenkin julkisten palveluiden digitalisoimiseksi Viron malliin. Tavoitteiden toteutumista seurataan valtioneuvoston piirissä kuukausittain. Kansallinen toimenpidelista, jota Oulukin osaltaan toteuttaa, tähtää myös uusiin työpaikkoihin. Tähtäin on asetettu 10 vuoden päähän.
Aikaa tarvitaan Oulussakin. Ja rahaa. Rakennemuutoksen kuopasta noustakseen Ouluun on saatava moninkertaisesti nykyistä enemmän tukea yritysten riskien kattamiseksi. Ensi töiksi olisi myös varmistettava kärkiosaajat, jotta voitaisiin pelastaa edes pieniä tuoteyksiköitä. Muuten toisiinsa hitsautuneet ydinjoukot viedään maailmalle.
Nyt jos koskaan vaaditaan innovoivaa ajattelua. Silti syöksyi jopa ict2015-raportin vastaanottanut elinkeinoministeri Jan Vapaavuori heti lyttäämään ehdotuksen siitä, että Microsoftilta irtisanottavat työllistettäisiin tulevien sote-järjestelmien parissa. Entä jos puoluejohtaja Juha Sipilän esittämää avausta ensin edes harkittaisiin luovasti?
Oulun ekspertit saattaisivat kehittää sosiaali- ja terveysalalle nykyistä verrattomasti edullisemman, ensi kertaa avoimille ratkaisuille perustuvan toimintamallin tietoyritysten nykyisten, vain miljoonilla päivittyvien monopolien sijaan.
Mielikuvituksettomalta vaikuttaa sekin, että Oulu upottaa miljoonia venäläiseen ydinvoimaan. Itsenäistä työtä täkäläisille tuotekehittäjille toisivat internetiin kytkettävät järjestelmät, joilla säästettäisiin energiaa. Sellaisia huutaa koko maailma.