Pääkirjoitus

Oulu, mii­nus­pis­tei­den kau­pun­ki

Tiistain alueellistamisuutinen koski poliisihallitusta, joka esitetään sijoitettavaksi Helsinkiin. Ratkaisu ei ollut mikään yllätys. Etenkin poikkeustilanteita varten poliisihallituksen on järkevää sijaita siellä, mistä valtakuntaa muutenkin johdetaan.

Tiistain alueellistamisuutinen koski poliisihallitusta, joka esitetään sijoitettavaksi Helsinkiin. Ratkaisu ei ollut mikään yllätys. Etenkin poikkeustilanteita varten poliisihallituksen on järkevää sijaita siellä, mistä valtakuntaa muutenkin johdetaan.

Yllätys ei ollut sekään, että mahdollisia muita sijoituspaikkakuntia harkittaessa Oulu ei ollut vahvoilla. Oulussa ei juurikaan ole toimintoja, jotka luontevasti olisivat tukeneet poliisihallituksen sijoittamista. Esimerkiksi Tampereella sijaitsee poliisiammattikorkeakoulu ja Mikkelissä turva-alan valvontayksikkö.

Silti on hätkähdyttävää nähdä harkinnassa olleiden sijoituspaikkakuntien vertailupisteytys, jossa Oulu ainoana kerää miinuspisteitä. Osa niistä selittyy sillä, että muualla olisi paremmin nimenomaan poliisihallitusta tukevia toimintoja. Mutta osa niistä tarkoittaa, että nykyisillä alueellistamisen laskentakaavoilla Oulu jää aina tappiolle eteläisemmän Suomen kohteisiin verrattuna. Ja osa miinuspisteistä kertoo, että Oululla itsellään on tekemistä houkuttelevuutensa korjaamiseksi.

Oulu on pohjoissuomalainen kaupunki, jolla on mennyt kohtalaisen hyvin. Tämä yhdistelmä takaa, että matkavertailuissa tulee aina häviö lähempänä pääkaupunkia oleville paikoille ja alueellistamisen aluetalousvertailussa hävitään seuduille, joilla on mennyt kehnosti.

Niinpä esimerkiksi Mikkeliin on nyt alueellistettu noin 370 valtionhallinnon työpaikkaa, Tampereelle ja Turkuun vajaat 300 molempiin ja Ouluun 137 kappaletta.

Mutta peiliinkin voi katsoa. Kuten Kuopioon menneen lääkelaitoksen kohdalla, henkilöstökyselyissä Oulu oli hännillä muuttohalukkuudessa. Poliisiväen keskuudessa kiinnostus Ouluun lähtöä kohtaan oli aivan pohjalla, käytännössä olematon. Mikkeliinkin menijöitä löytyisi helpommin. Jossain on ongelma, jos mielikuvat ovat jatkuvasti tällaisia.

Eikä kustannuksiltaan 22 miljoonan euron uudisrakennuksen tarjoaminen helpota alueellistamispäätöstä tilanteessa, jossa Helsingistä löytyy valmis virasto paljon halvemmalla.

Oulun kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan liiton lausunnon mukaan Oululla on poikkeuksellisen hyvät valmiudet ottaa vastaan alueellistettavat kansalliset tehtävät. Sellaisia vain ei tahdo kuulua.

Ei mennyt viesti perille, kommentoi maakuntajohtaja Pauli Harju Kalevassa ja kertoi, että tarjottu malli lähti osaamispohjasta. Kun lukee eri kaupunkien lausumat omasta sopivuudestaan, Oulun perustelut ovat joukon epämääräisimmät.

paakirjoitus@kaleva.fi