Oulu me­net­tä­nyt kil­pai­lu­ky­kyään

"Oulun kadehdituksikin teknologiakaupungiksi nostaneen it-buumin toistumista on ehkä turha odottaa. Pikemminkin edessä on kova kansainvälinen ja jopa kansallinen kilpailu siitä, että it-buumin Oulussa nostattanut intensiivinen tutkimus- ja kehitystoiminta saadaan säilytetyksi mahdollisimman voimakkaana teknologiakaupungin ytimenä."

Ärhäkkään toiminnan aika. Teknologiaveteraani, DI Martti Karppinen herättelee oululaisia huolehtimaan koko vaikutusalueen vetovoimaisuudesta."Vain jos seudun väkiluku kasvaa, ja alueella tarjottava koulutus ja tehtävä tutkimus on huippulaatuista, yritystoiminta menestyy kunnolla."
Ärhäkkään toiminnan aika. Teknologiaveteraani, DI Martti Karppinen herättelee oululaisia huolehtimaan koko vaikutusalueen vetovoimaisuudesta."Vain jos seudun väkiluku kasvaa, ja alueella tarjottava koulutus ja tehtävä tutkimus on huippulaatuista, yritystoiminta menestyy kunnolla."
Kuva: Jukka Leinonen

"Oulun kadehdituksikin teknologiakaupungiksi nostaneen it-buumin toistumista on ehkä turha odottaa. Pikemminkin edessä on kova kansainvälinen ja jopa kansallinen kilpailu siitä, että it-buumin Oulussa nostattanut intensiivinen tutkimus- ja kehitystoiminta saadaan säilytetyksi mahdollisimman voimakkaana teknologiakaupungin ytimenä."

Näin arvioi Oulun kasvua teknologiakaupungiksi alusta alkaen tiiviisti seurannut ja osaltaan sen rakentamiseen osallistunut diplomi-insinööri Martti Karppinen.

Martti Karppisen varoittavia sanoja kannattaa varmasti miettiä, sillä aiemminkin hän on osoittautunut "näkijäksi". Työura käynnistyi 1970-luvulla Nokian palveluksessa Helsingin Pitäjänmäellä. Ja siirryttyään professori Matti Otalan houkuttelemana Ouluun VTT:n Elektroniikan laboratorion jaostopäälliköksi Karppiselle syntyi nopeasti idea teknologiakylän perustamisesta juuri Ouluun, jota hän ensimmäisenä julkisuudessa jo 1978 myös esitti.

Aika oli kypsä uudentyyppisen osaamiskeskittymän perustamiselle, niinpä kyläyhtiö perustettiin 1982. Kahdessa vuosikymmenessä kyläyhtiöstä on kasvanut oululaisen huipputeknologian tyyssija ja se on laajentanut toimintaansa nyt myös pääkaupunkiseudulle, Vantaan lehtokenttäalueelle ja Espoon Otaniemeen.



Taas ärhäkkään
toiminnan aika


Nyt Oulussa on Karppisen mukaan taas ärhäkkään toiminnan aika: "Olen omaksunut ohjeekseni, että kun asiat edes näyttävät menevän huonosti, on toimittava nopeasti ja voimakkaasti."

Huolestuneisuutensa Martti Karppinen perustaa siihen, että Oulun seutu on selvästi joutunut kilpasille jo menestyksen tärkeimmästä perustekijästään, eli it-buumin ytimestä ja sen nostattaneesta yritysten tutkimuksesta ja kehitystoiminnasta.

Voimakkaasti verkottuva it-sektori siirtää tuotantoa ja epäilemättä myös t&k:ta aina vain lähemmäs päämarkkinoita.

Ja haastetta Martti Karppisen mielestä lisää se, ettei enää riitä pelkästään teknologisen osaamispohjan kasvattaminen.

Jos mielitään menestyä, yrityksille on luotava mahdollisuuksia markkinaosaamisen lisäämiseen, sillä sen merkitys liiketoiminnan menestystekijänä koko ajan kasvaa.



Oulun etumatka
menetetty


Oulussa it-sektorin 1990-luvun menestys nojasi vahvaan osaamiseen ja joustavaan soveltamiseen. "Ikävä kyllä näyttää siltä, että Oulun seutu olisi kadottanut menetyksen tuoneen kilpailukykyetumatkan", Karppinen pelkää.

Hänestä Oulussa ollaankin siksi nyt tilanteessa, "jossa menneen muisteluun ei ole varaa, vaan on toimittava nopeasti ja voimakkaasti".

Ehkäpä tutusti Martti Karppinen suuntaa odotukset Oulun perinteisiin vahvuustekijöihin; koulutuksen ja tutkimukseen ja ehdottaa yhtä tutusti toimia niiden laadun parantamiseksi: "Aluksi Oulun on pystyttävä kasvattamaan vetovoimaisuuttaan koulutus- ja asuinkaupunkina; vain näin syntyy edellytyksiä laadun parantamiselle."

Tulevaisuudessa laadun merkitys entisestään korostuu; vain se takaa tien menestykseen. Ne oppilaitokset jotka pystyvät tarjoamaan laadukasta opetusta houkuttelevat opiskelijoita ja tuottamaan osaajia, joita yritykset tarvitsevat menestyäkseen.

It-buumin aikana Oulun yliopistolta edellytettiin opiskelijamäärien voimakasta kasvattamista. Nyt päällimmäisenä yritysten vaatimuksissa on ehkä pikemminkin laadun korostaminen, Karppinen kuvaa yritysten yliopisto-opetukselle asettamaa vaatimusta.

Yritykset pitävät ydinosaamisensa Suomessa ja Oulussa vain silloin, jos tiedon taso ja tarvittavien henkilöresurssien laatu säilyy riittävän korkeana. Tästä tässä lyhyesti on kysymys, Karppinen kiteyttää.



Omia polkuja
tallaamaan


Minkä tahansa alueen menetyksen perustekijöihin Martti Karppisen lukee sen, että se säilyttää vetovoimansa ihmisten koulutuskaupunkina, "sillä koulutus tunnetusti sitouttaa".

Alueen on oltava houkutteleva asuinpaikkakuntana myös siksi, että "väestöpohjan on oltava riittävän suuri ja koko ajan kasvava. Osaamispainotteinen yritystoiminta on aika notkeaa sijoittumaan sinne, missä on tarjolla työntekijöiksi tarvittavia osaajia."

Maailmanlaajuisesti toimivat yritykset verkottuvat ja siirtävät valmistustaan koko ajan lähemmäs tärkeimpiä markkinoitaan. Ydintoimintoja ja mahdollisesti myös tuotantoakin voidaan kuitenkin sitoa myös Oulun kaltaisiin osaamiskeskittymiin, jos koulutus vastaa yritysten tutkimus- ja kehitystarpeita.

Martti Karppinen herättelisi pohtimaan Oulun menetyksen raameja. "Minusta Oulussa on menestytty aina silloin, kun on rohjettu toimia itsenäisesti ja lähdetty omille poluille."

Oulusta tehtiin teknologiakaupunki kokoamalla sen tekijät varsin pitkälle paikallisin voimin. Martti Karppisen mielestä nyt on aika ruveta rakentamaan uutta tälle perustalle.

Ilmoita asiavirheestä