Oulu on pudonnut naapureidensa jalkoihin asukkaiden tulovertailussa. Kaupunki on pudonnut sadan kärkikunnan joukosta pois, kun Suomen kunnat pannaan järjestykseen sillä perusteella, kuinka paljon siellä ovat valtionveronalaiset tulot ruokakuntaa kohden.
Oulunsalo on vuoden 2000 tilastoissa koko maan kakkosena heti Kauniaisten jälkeen. Kunta on sijoittunut kärkipäähän myös aikaisemmin; esimerkiksi vuonna 1990 se oli koko maan tilastoissa kahdeksas.
Myös Kempele sijoittuu koko maan kärkisijoille, kylläkin vähän Oulunsalon jälkeen. Oulun edelle sijoittuvat lähikunnista myös Kiiminki, Liminka, Haukipudas ja Tyrnävä. Kaupunki hakkaa rajanaapureistaan tässä vertailussa vain Muhoksen.
Suunta on koko maan laajuinen. Niinpä Helsingin seudulla on Espoo poiminut marjat maasta ja Vantaa sekä Helsinki ovat jääneet jälkeen. Myös Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio ja ovat menettäneet asemiaan Oulun tavoin.
Muun muassa nämä tiedot ilmenevät Oulun yliopiston maantieteen laitoksen keräämästä aluerakenteen seurantajärjestelmästä.
Tietojen kerääjä geoinformatiikan professori Jarmo Rusanen on yllättynyt suunnan voimakkuudesta. "Näyttää siltä, että suurimpien kuutoskaupunkien valitukset kehityksen suunnasta ovat perusteltuja. Sikspäkkikaupunkien tilanne on heikentynyt selvästi."
"Onko järkevää pitää yllä kuntarajoja näillä alueilla? Kuntien rooli on todella erilainen näillä työssäkäyntialueilla", heittää Rusanen keskusteltavaksi.
Kuutoskuntia tarvitaan
Oulun kaupunginjohtajan Kari Nenosen mielestä tiedot näkyvät Oulussa selvästi. Hyvin toimeentulevia nuoria perheitä muuttaa lähikuntiin.
Kaupunkiin puolestaan muuttaa paljon opiskelijoita, ja heidän määränsä on lisääntynyt vuosien mittaan lujasti. Myös kaupungin turvaverkosto houkuttelee ihmisiä; muun muassa työttömyys on suurta. Kaupungin sosiaalihuolto- ja toimeentulotukimenot ovat suuret, kertoo Nenonen.
Muuttoliike näkyy väen tuloissa. "Tämä on hyvää perustietoa kuutoskaupunkien tai kymppikaupunkien edunvalvontaa varten", sanoo Nenonen.
Yhteistyö on lisääntymässä myös suurimpien pääkaupunkiseudun ulkopuolisten kaupunkien kesken. Kaupunginjohtaja ei menisi poistamaan kuntien rajoja. "Sen pohtiminen on lähinnä luottamusmiesten asia. Minulla ei ole siihen akuuttia tarvetta. Ouluseuden tavoite on yhteinen palvelurakenne."
Oulunsalon talousjohtaja Helena Kuha on "iloinen ja onnellinen" oulunsalolaisten sijoittumisesta. "Hyvä sijoitus on todellisuutta, koska kunta on kärkipaikoilla koko ajan."
Oulunsalossa asuu nuorta, koulutettua väkeä, joiden ansiotaso on korkea. "Merellisyys, hyvät palvelut, elinkeinorakenne, menestyvät yritykset, kunnan sijainti Oulun ja yliopiston läheisyydessä ja hyvät liikenneyhteydet", luettelee Kuha menestystekijöitä.
Kuha korostaa, että vuoden 2000 poikkeukselliset huipputulot johtuvat pääomatuloista. Verotuloista oli niitä silloin peräti 53 prosenttia. Silloin muun muassa Veikko Lesonen möi roppakaupulla JOT:n osakkeita. "Muutoin Oulunsalo olisi varmaan ollut kymmenennen sijan paikkeilla."
Kuha muistuttaa, että henkilökohtaisista pääomatuloverot menevät valtiolle, eivätkä ne lihota kunnan kukkaroa.
Maakuntien kehitys musertavaa
Kainuun tilanne on lohduton. Kaikkien kuntien sija oli heikennyt. Korkeimmalla sijalla on Kajaani, joka on kuntien puolivälissä sijalla 223. Myös sen alamäki on ollut murskaavaa. Vielä vuonna 1990 Kainuun veturi oli koko maan sijalla 99.
Kuntia oli vuonna 2000 kaikkiaan 448.Lapin kunnista ainoana Utsjoki paransi asemiaan viime vuosikymmenellä.
Kajaanin tavoin Rovaniemi romahti tilastossa. Kun se oli vielä vuonna 1990 sijalla 92, putosi kaupunki vuosituhannen vaihteessa sijalle 338.
Rovaniemen maalaiskunnan pudotus oli paljon isoa veljeä lievempi ja se sijoittuu viimeisimmässä tilastossa koko maan sijalle 113.Samanlainen kehitys oli myös Kemillä ja Keminmaalla.
Pohjois-Pohjanmaalla maakunnassa suunta oli alaspäin, mutta selvästi pienempänä kuin Lapissa ja Kainuussa. Muun muassa kaivospaikkakunnat Vuolijoki, Taivalkoski ja Pyhäjärvi menettivät asemiaan.
Myönteisin yllättäjä on Sievi, joka on parantanut asemaansa selvästi.