"Olen hyvin vaikuttunut tuloksista. Täällä on pystytty hankkimaan niin paljon uusia työpaikkoja", kehui hollantilainen europarlamentaarikko Lambert van Nistelrooij, kun hänen johtamaansa Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunnan valtuuskuntaan on pumpattu Oulun ja Suomen innovaatiopolitiikka lähes kolme tuntia.
"Minusta me olemme oikeassa paikassa oikeaan aikaan", Eindhovenin läheltä tuleva meppi vakuutti.
"Meille on hyvin hyödyllistä olla täällä. On hyvin ratkaisevaa nähdä asiat paikan päällä, eikä vain lukea papereista", totesi myös parlamentin sosialistipuoluetta edustava portugalilainen Jamila Madeira, joka on istunut myös kansallisessa parlamentissa Lissabonissa. Hän on yhtä lailla vaikuttunut ja kehuu kuinka hyvin täällä on selvitty siitä huolimatta, että alue on muuhun Eurooppaan nähden väljästi asutettu.
"Euroopassa suurin ongelma on aivovuoto ja täällä te olette pystyneet välttämään sen."
Oulun seutua on moitittu huonosta yhteistyökyvystä, kun rahoitusta haetaan Euroopan unionin tasolta.
Kritiikki jäi
antamatt
Yhteen hankkeeseen voi hyvässä lykyssä tulla puolenkymmentäkin hakemusta, kun keskinäinen yhteispeli ei oikein suju.
Neljää poliittista ryhmää ja kaikkiaan seitsemää jäsenmaata edustanut valtuuskunta ei ole halukas ottamaan kovin kriittistä kantaa.
Ryhmän vetäjä van Nistelrooij muistuttaa, että lähteitä ja rahastoja on monenlaisia ja niihin voi päästä osalliseksi monella tapaa esimerkiksi tuotekehitysprojekteilla.
"Parhaat ohjelmat kilpailevat Euroopan tasolla. Mitä paremmat hakemukset, sitä paremmat tulokset." Nistelrooiij korosti. "Minulla ei ole vaikutelmaa, että tämä alue olisi mitenkään alisuorittaja."
Jamila Madeira puhuu talouden ja uusien innovaatioiden tuomista uusista haasteista sekä siitä, miten nuoret saataisiin houkuteltua mukaan. Hänestä tällaiset ongelmat ovat Oulun seudulla otettu hyvin huomioon.
"Oulu voisi tehdä yhteistyötä muiden alueiden kanssa. Se voisi hyötyä siitä itse ja samalla se voisi antaa paljon muille alueille laajasta kokemuksestaan", Madeira muistutti.
"Rahastot ovat tärkeitä, mutta tärkeintä on eurooppalainen solidaarisuus", totesi puolalainen Mieczyslaw Edmund Janowski, joka hänkin oli kansallisen senaatin jäsen ennen Euroopan parlamenttia.
Valtuuskunta mankeloitiin melkoisilla kalvosulkeisilla. Alivaltiosihteeri Heikki Aurasmaa työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä kaupunginjohtaja Matti Pennanen pohjustivat ja maakuntajohtaja Pauli Harju esitteli alueellista innovaatiopolitiikkaa. Vararehtori Riitta Keiski puolestaan valotti Oulun yliopiston roolia seudun veturina.
Unionin lippu
unohtui salosta
Vuodesta 1991 Saksaa europarlamentissa edustanutta sosialidemokraatti Konstanze Krehliä kiinnosti, mihin osoitteeseen raha-hakemukset oikein laitetaan. Ihan viimeksi hän pääsi myös kysymään, miksei unionin lippu ole Smart Housen edessä salossa.
"Järjestelmä on hyvin monimutkainen", selitti Pauli Harju. Jo alueellisella tasolla on vähintään kuusi toimijaa, joiden kautta EU-rahaa haetaan.
Heikki Aurasmaa säesti todeten, että valtakunnallisella tasolla tilanne on vieläkin byrokraattisempi.
"EU ei ole mitään verrattuna Suomeen", Aurasmaa nauratti.