Vielä vuonna 1997 Oulun kaupunki tavoitteli tosissaan Toppilansalmeen Tall Ships´ Racea, jättimäistä suurten purjelaivojen tapahtumaa. Nyt on kaikki toisin: Toppilansalmeen suunniteltu silta sulkisi Oulun viimeisen sataman, jossa ihmiset pääsevät lähelle laivoja.
Paikalliset meriharrastajat ovat vastustaneet siltaa alusta alkaen, mutta Oulun valitsema strategia oudoksuttaa alan ammattilaisia myös muualla Suomessa.
"Kuulostaa aika erikoiselta, vaikka en Oulun tilannetta tunnekaan. Vanhojen purjelaivojen tapahtumilla voidaan saada todella suuria yleisöjä", ihmettelee Turussa Aurajoen varrella sijaitsevan Forum Marinum -merikeskuksen toimitusjohtaja Seppo Sarelius.
Laivat eivät
pääse muualle
Sarelius huomauttaa, että Turussa vuosina 1996 ja 2003 järjestetyt Tall Ships´ Race -tapahtumat vetivät molemmat 400 000-500 000 kävijää.
"Jos ajatellaan, että Oulussa järjestettäisiin joku pienempikin tapahtuma, niin kyllä silläkin varmasti kymmeniä tuhansia kävijöitä saisi."
Toppilansalmen ylitse suunniteltu Möljänsilta jakaisi salmen kahteen osaan. Noin 3,5 metriä korkea sillan taakse jäisivät mottiin muun muassa Toppilan telakka, Merenkulkulaitoksen väyläasema, suuri osa Toppilanlaituria sekä pätkä Hietasaarenlaituria.
Sillan ja meren väliin jäisi tilaa muutamalle suurelle laivalle, mutta ne olisivat sitten Oulun ainoat yleisölle avoimet paikat, jonne laivat voivat tulla. Esimerkiksi puolustusvoimien alukset tai vanhat purjelaivat eivät pääse kaupungin keskustaan.
"Sataman historiallinen luonne tuhotaan. Kaupunki kyllä puhuu merellisyydestään, mutta konkreettisesti se ei näy mitenkään. Mitään mereen liittyvää tänne ei haluta", meriperinneyhdistys Toppilan Pukseerin puheenjohtaja Jarkko Ekman sanoo.
Ekmani mielestä Oulun tulisi ottaa huomioon se mahdollisuus, että laivaliikenne Perämerellä tulee lisääntymään. "Ja sitten on sekin, että nyt aiotaan lakkauttaa Perämeren alueen ainoa telakka, jossa saa isompia paatteja ylös. Seuraava paikka on Reposaaren telakka Porissa."
Oulun mennyt
merimahti
Toppilan satamalla on takanaan pitkä historia. Vielä 1870-luvulla Suomella oli maailman yhdenneksitoista suurin kauppamerenkulun laivasto. Toppilasta käsin toimineiden oululaisten kauppahuoneiden noin 40 purjealuksen laivasto oli yksi maan suurimmista.
"1800-luvun puolimaissa kaupungin ruokakunnista yli kolmasosa oli merimiesten perheitä. Oulun kasvu ja vaurastuminen perustui 1800-luvulla pitkälti laivanvarustamiseen", kertoo Suomen ja Skandinavian historian lehtori Matti Salo Oulun yliopistosta.
Suomen historian yliassistentti Jari Ojala Jyväskylän yliopistosta korostaa, että suomalaiset laivat liikkuivat maapallon ympäri.
"Hyvin harvoin näitä laivoja nähtiin kotisatamassa, sillä niiden matkat kestivät vuosia. Hyviä rahteja otettiin niin kauan kuin laiva pysyi kunnossa", Ojala sanoo.
Höyrylaivojen aikakaudelle suomalaiset laivanvarustajat eivät koskaan siirtyneet vaan alkoivat vetäytyä maailman meriltä 1870-luvulta alkaen. Viimeinen Oulussa tehty purjelaiva, parkki Felix, rakennettiin vuonna 1874. Vuosisadan loppuun mennessä oululaiset laivat oli jätetty lahoamaan tai myyty pois. Yksittäisiä purjelaivoja Toppilan satamassa nähtiin pitkälle 1900-luvulle.
"On mielenkiintoista, miten nopeasti laivanvarustuksen merkit katosivat tästä kaupungista. Varustajat muuttivat pois tai vaihtoivat täysin liiketoiminnan suuntaa", Matti Salo kertoo.