Maan korkeimpiin kuuluva nuorisotyöttömyys, alueen muuhun Suomeen verrattuna nuorempi väestörakenne sekä it-alan irtisanomiset pitävät Oulun työttömyysasteen korkealla verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin.
"Työttömyysasteeseen vaikuttaa Oulun luonne opiskelukaupunkina, eli tänne tullaan opiskelemaan ja valmistumisen jälkeen jäädään etsimään töitä. Toisaalta Pohjois-Pohjanmaalla on paljon nuoria ja se näkyy nuorten työttömyydessä. Lisäksi Ouluun muutetaan työnhakuun", perustelee työvoimapalvelujen kehittämisyksikön päällikkö Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksesta.
Oulun työttömyysaste on pysynyt viimeisten kahden vuoden aikana sitkeästi 11-15 prosentissa, kun esimerkiksi Espoossa on päästy viiteen, Vantaalla seitsemään ja Turussakin alle kymmeneen prosenttiin. Tuoreessa tilastossa Oulun edelle kiilasivat vain Pori ja Jyväskylä.
Oulun työvoimatoimiston johtajan Erkki Holman mukaan Oulussa nuorten tulo työmarkkinoille kilpailemaan työpaikoista on voimakkainta koko Suomessa. "Tilanne on kuitenkin paranemaan päin. Jo viime vuoden aikana nuorille alkoi löytyä töitä ja se näkyy tilastoissa", Holma huomauttaa.
Ilola korostaa, että nuorten työttömyys on laskenut nopeammin kuin työttömyys keskimäärin, sillä nuoret ohjataan työvoimatoimistossa koulutukseen tai töihin viimeistään kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen.
Kauppa ja palvelut työllistävät
Riitta Ilolan mukaan Oulun työttömyysastetta pitävät paikallaan myös it-alan tuotantoa kutistaneet irtisanomiset. Näiden seurauksena alalta on vuosien 2002-2006 aikana vähentynyt 3 000 henkilöä.
Vaikka moni on löytänyt uuden työpaikan, Kiina-ilmiön vaikutukset näkyvät vielä jatkossakin, sillä useita yt-neuvotteluita on edelleen käynnissä.
"Puutetta ammattitaitoisesta työvoimasta on terveydenhuollossa, rakennusalalla ja metallialalla, eikä niille tietenkään voi automaattisesti siirtyä it-alalta. Meidän keinonamme tässä on ollut työvoimakoulutus, josta vuonna 2006 suurin osa on suunnattu näille aloille. Tähän olemme käyttäneet viime vuoden aikana lähes 19 miljoonaa euroa", Ilola kertoo.
Erkki Holman mukaan positiivista kehitystä on uusien työpaikkojen syntyminen kaupan ja palveluiden alalle. "Ne ovat osaltaan pitäneet huolen siitä, että työttömyys ei ole riistäytynyt käsistä ja lähtenyt nousuun. Myös elektroniikan tuotannon väkeä on työllistynyt tänne", Holma kertoo.
Sen sijaan metalliteollisuuden ja mekaanisen puunjalostuksen työpaikkoja Ouluun ei ole syntynyt odotetusti. Vaikka työttömyysaste on osoittanut alkuvuoden ajan hienoista laskusuuntaa, on se edelleen menoerä kaupungin taloudelle.
"Jos työttömyyttä ei olisi, kaupungin sosiaalipuolen menobudjetti olisi pienempi. Rakennetyöttömyyden purku ei ole sujunut Oulussakaan kuten olisi pitänyt, vaikka kaupunki on ollut kehityshankkeissa aktiivinen. Viitteitä kuitenkin on, että se vähenisi meilläkin", Holma pohtii.
Oulun kaupungin elinkeinojohtajan Mikko Karvon mukaan kaksinumeroinen työttömyysaste ei laskusuunnasta huolimatta tyydytä. "Kyllä se huolestuttaa, mutta en tiedä, onko se varsinainen este kehitykselle. Rakenteellinen työttömyys on edelleen meidän rasitteemme", Karvo huomauttaa.
Oulun kaupungin toimet työllisyyden hoidossa painottuvat yrittäjyyden edistämiseen ja tätä kautta uusien työpaikkojen luomiseen.
"Aikaisemmin keskityimme aloittaviin yrityksiin, kun nyt erityisenä painopisteenä pidetään kasvuyrityksiä, joissa työpaikkakehitys on parempi", Karvo lisää.