Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaisten tarve Oulun seudulla on akuutti.
Alan koulutusta on lisättävä, mutta Oulusta on myös tehtävä entistä houkuttelevampi paikka muualta Suomesta ja maailmalta muuttaville.
Jo hyvän aikaa sitten tieto- ja viestintätekniikan eli ICT-alan työpaikkojen määrä ylitti Oulun seudulla Nokian huippuvuosien tason. Vauhti ei näytä hyytymisen merkkiä, kertovat Oulun kauppakamarin tuoreen selvityksen ennakkotiedot (Kaleva 15.5.).
Viime vuoden aikana Oulun seudun ICT-alan työpaikkoihin palkattiin kauppakamarin mukaan 1 100 ihmistä, tänä vuonna arviolta saman verran ja ensi ja seuraava vuonna yhteensä arviolta 1 800 työntekijää. Eniten tarvitaan ohjelmoijia mutta myös esimerkiksi langattoman tekniikan sekä myynnin ja markkinoinnin osaajia.
Arviot tarjolla tulevista työpaikoista ovat ilahduttavia, mutta samalla luvut ovat niin kovia, että niiden perusteella voi ennakoida myös ongelmia: pätevän väen saanti alan töihin on jo käynyt työlääksi, eikä kovin nopeita keinoja tilanteen korjaamiseksi ole.
Koulutus on keskeinen keino tilanteen oikaisemiseksi pitemmällä aikavälillä. Tarvitaan korkeatasoisten perustutkintojen ohella yritysten tarpeista lähtevää muunto-, täydennys- ja täsmäkoulutusta. Esimerkiksi Oulun yliopisto tarjoaa tällä hetkellä useita muuntokoulutuksia juuri ICT-alan tarpeisiin.
Osa tämän hetken työpaikkabuumista johtuu epäilemättä talouden huippusuhdanteesta. Alan osaa-jien tarve tuskin kuitenkaan päättyisi edes mahdolliseen taantumaan, sillä yhteiskunnan toimintojen ja palvelujen digitalisoinnille ei näy loppua. Seuraava vaihe on tekoälyn nousu, ja myös siihen pitäisi pystyä varautumaan tulevissa koulutuslinjauksissa.
Siksi myös tytöt ja naiset olisi saatava kiinnostumaan nyt miesvaltaisesta alasta nykyistä paljon enemmän. Tällä hetkellä vain noin joka viides ohjelmistoyritysten työntekijä on nainen, ja heistäkin iso osa työskentelee muissa tehtävissä kuin ohjelmistokehityksessä. Matemaattisen lahjakkuuden tai luovuuden puutteesta tuskin on kyse, pikemminkin pinttyneistä uravalinnoista.
Oulun alueen akuutin osaajatarpeen hoitoa jarruttaa se, ettei seutukunta ole ainoa, joka Suomessa painii saman ongelman kanssa. Ohjelmistoalalla on meillä tällä hetkellä tuhansia avoimia työpaikkoja, ja vuoteen 2025 mennessä Suomessa tarvitaan yhden arvion mukaan jopa 25 000 uutta ohjelmistosuunnittelijaa ja -kehittäjää.
Kyse on siis koko Suomea koskevasta haasteesta. Varmana voi pitää, ettei tilanteesta selvitä ilman alan ulkomaista väkeä.
Jotta Oulun seutu pärjää kisassa parhaista kotimaisesta tai ulkomaisista tekijöistä työvoimasta, kaupungin houkuttelevuuden pitää olla kunnossa. Vahvuutena Oululla on jo maine edistyneenä ICT-keskuksena. Pimeydelle ja kylmyydelle eivät poliittiset päättäjätkään voi mitään, mutta siihen, mihin voidaan vaikuttaa, pitää vaikuttaa.
Kyse on silloin esimerkiksi viihtyisästä asumisesta, hyvistä palveluista ja liikenneyhteyksistä, runsaasta kulttuuritarjonnasta ja vapaa-ajan mahdollisuuksista sekä ulkomaalaisten kohdalla mahdollisuuksista pärjätä arjessa englannin kielellä. Viimeksi mainitussa kohdassa Oululla on paljon kohennettavaa.