Jos Ouluun sijoitettaisiin edes muutama Stakesin työpaikka, ne saattaisivat synnyttää ympärilleen aivan uutta hyvinvointialan toimintaa. Maakuntajohtaja Pentti Lampinen ja Pohjois-Pohjanmaan liiton tutkimuspäällikkö Pirkko Oilinki-Nenonen toivovatkin, että Stakes jatkossa edes hiukan sitoutuisi Ouluun.
Tähän saakka tutkimukseen, kehittämiseen ja tilastoihin keskittynyt Stakes on ollut alueellistamisessaan erityisen nihkeä. Jyväskylän alueyksikön lisäksi se on sijoittanut toimintojaan vain Vaasaan ja Tampereelle ja niihinkin hyvin säästeliäästi.
Suurista kaupungeista juuri Oulu on jäänyt kaikkein surkeimpaan asemaan valtion työpaikkojen alueellistamisessa. Tilastoista näkyy, että vuosina 1995--2004 valtion työpaikat itse asiassa vähenivät kaupungissa 220:llä. Suurin selitys on varuskunnan muutto Kajaaniin.
Vuonna 1999 alkaneen alueellistamisohjelman aikana Ouluun on tullut vain yhdeksän uutta valtion työpaikkaa: kolme eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuksessa, viisi tiehallinnossa ja yksi kasvisten kauppanormien valvonnassa.
Päätös on tosin olemassa 89 uudesta työpaikasta. Niistä 40 tulee puolustusvoimien huoltorykmentin esikuntaan, 42 VTT:lle ja seitsemän Tekesin alueyksikköön. Koska ne toteutuvat, siitä ei vielä ole tarkkaa tietoa.
Oulu ei ole poikkeus Pohjois-Pohjanmaan kuntien joukossa. Vain kahdeksassa kunnassa muutos on ollut plusmerkkinen. Erityisen synkkiä luvut ovat Ylivieskassa, jossa melkein puolet valtion työpaikoista on hävinnyt. Myös Kuusamo on suuria menettäjiä.
Vain muutama plussalla
Harvat plussat ovat Alavieska (1), Haukipudas (13), Liminka (38), Merijärvi (1), Pyhäjoki (3), Ruukki (1), Siikajoki (1) ja Ylikiiminki (2). Aivan heti esimerkiksi Haukiputaan lisäykselle ei selitystä löydy, sillä kunnasta on päinvastoin häipynyt viime vuosina verotoimisto ja posti. "Voiko tämä edes olla totta", hämmästelee Haukiputaan kunnansihteeri Kirsti Lehtinen.
Hetken mietittyään hän epäilee muutoksen johtuvan poliisin ja Kelan toimintojen keskittämisestä Haukiputaalle. Toisaalta verotoimisto on puolestaan keskitetty Ouluun, eikä se vielä näy näissä luvuissa, kuten ei postinkaan häipyminen.
Limingan hyvät luvut selittynevät nimismiespiiriuudistuksella, jossa Limingan piiriin liitettiin useita muita entisiä nimismiespiirejä, muun muassa Muhos. Onni onnettomuudessa on, että yksityisen sektorin työpaikat ovat pystyneet Oulussa kaunistamaan tilastoja valtion miinuksista huolimatta. Jatkossa tilanne on ongelmallisempi, kun Kiina-ilmiö alkaa sielläkin voimakkaammin näkyä, huomauttaa Oilinki-Nenonen.
Alueellistamisohjelman onnistumisesta Lampinen on täysin eri mieltä kuin asiaa selvittänyt työryhmä, jonka mukaan ohjelma on edennyt suunnitellulla tavalla. "Mitä pohjoisemmas mennään, sitä huonommin ovat asiat."
Vuosina 1995-2004 valtion työpaikkojen määrä kasvoi yhteensä vajaalla parilla tuhannella. Samaan aikaan Helsingissä valtion työpaikkoja tuli lisää yli 6 000 ja Tampereella 1560. Myös Vantaa (891) ja Jyväskylä (606) ovat pärjänneet. Vähennykset on otettu maakunnista ja uusia on saatu nihkeästi: esimerkiksi Rovaniemelle vain 30 paikkaa.