Oulun kaupungilla ei tällä hetkellä ole lainkaan kriisiryhmää, joka voisi tulla apuun, kun äkillinen katastrofi järkyttää ihmisen mieltä. Kriisiavun tarjoaminen on kuntien vastuulla.
"Oulun läänissä osa kunnista hoitaa kriisiavun tarjoamisen seutukunnittain", kertoo terveydenhuollon tarkastaja Marja-Leena Arffman Oulun lääninhallituksesta.
Äkillinen ja lyhytaikainen kriisipalvelu hoidetaan Oulussa niin, että kriisiavun tarpeessa olevat ihmiset ohjataan saamaan ensiapua psykiatrian klinikalta, terveysasemalta, seurakunnasta tai mielenterveysyksiköstä.
Debriefing-palvelut eli tapahtuman jälkipuintiin liittyvän kriisiavun Oulun kaupunki ostaa Oulun yliopistollisen sairaalan psykiatrian klinikalta.
Lisäksi moni oululainen hakee apua Oulun Kriisikeskuksesta. Johtaja Sirkka Viitala toteaa, että kriisikeskuksen resurssit menevät kuitenkin pääasiassa ihmissuhdekriisien hoitoon. Hän korostaa kuntien vastuuta kriisiavun hoidossa.
"Kriisityön näkökulmasta Oulun alue on nyt ehdottomasti alimitoitettu", toteaa kriisiryhmän koordinaattori Jarno Kataisto Oysin psykiatrian klinikalta.
Kaupungin kriisiryhmä suunnitteilla
Oulun kaupungissa on ollut toimiva kriisiryhmä, mutta sen toiminta hiipui vuosituhannen vaihteessa. Tähän vaikutti se, että kriisiryhmän toiminta jäi harvojen ihmisten käsiin.
Kriisiryhmään kuuluvat tekevät työtä yleensä muun työn ohella. "On tärkeää, että kriisityölle varataan riittävästi työtunteja, sillä se on erittäin aikaa vievää", miettii Oulun perheneuvolan psykologi Sisko Kuumola-Liimatta.
Oulun avoterveydenhuollon ylilääkäri Leena Uusitalo kertoo, että toiminnan uudelleen aloittamista suunnitellaan Oulussa parhaillaan. "Nyt selvitetään sitä, millainen kriisiryhmä täällä parhaiten toimisi."
Uuden ryhmän aloittamisajankohdasta ei ole vielä tietoa.
Kriisiryhmille on luonteenomaista, että ryhmään tulee ihmisiä elämän eri osa-alueilta.
"Yleensä ryhmät ovat moniammatillisia. Niihin kuuluu väkeä esimerkiksi terveydenhoidosta, sosiaalihuollosta, seurakunnista ja kouluista", selvittää Viitala.
"Oysin psykiatrian poliklinikalta kriisiapua hakevien käyttäjämäärät ovat vähentyneet viime vuosina", kertoo Uusitalo.
Psykiatrian sairaanhoitaja Jarno Kataisto sanoo, että selvää syytä tähän ilmiöön ei tiedetä.
"Onko avun tarve vähentynyt vai käykö niin huolestuttavasti, että tiedot kriisiavun tarpeesta ei välity meille saakka", hän pohtii.
Kriisityön asiantuntijat pitävät tärkeänä sitä, että myös Oulussa olisi kriisiryhmän, joka pystyisi reagoimaan tilanteisiin nopeasti.
Apu ei saavuta tarvitsijoita
Oysissa on olemassa periaatteellinen päivystysvalmius, jos joku shokkivaiheessa oleva avuntarvitsija tulee päivystykseen. Psykiatrian klinikan kriisiryhmää ei kuitenkaan ole resursoitu siten, että se voisi toimia iltaisin ja viikonloppuisin.
Sisko Kuumola-Liimatta arvelee, että nykyisen kaltainen apu ja avun tarvitsijat eivät tällä hetkellä kohtaa toisiaan.
"Alkuperäinen kriisityön idea oli se, että avuntarvitsijoita lähestytään aktiivisesti", hän valottaa.
Tällä hetkellä kriisiavun saanti Oulussa vaatii kuitenkin avun tarvitsijan omaa yhteydenottoa terveydenhuoltoon.
Parhaimmillaan kriisiapu on jatkumo, joka alkaa välittömäsi kriisin kokemisen jälkeen. Kriisityö on viime hetken ennaltaehkäisevää työtä.