Oulu ja lä­hi­alueet säi­ly­vät nuorina – vuonna 2035 Li­min­gan ikä­ra­ken­ne on yhä Suomen nuorin

Vuonna 2035 Liminka, Tyrnävä ja Oulu ovat ikärakenteeltaan Suomen nuorimpia asuinalueita. Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa tilanne vaihtelee kuitenkin dramaattisesti, tutkija sanoo.

Pohjois-Pohjanmaalla on korkea syntyvyys maahan nähden. Sen ja muuttoliikkeen vuoksi Oulu ja sen lähialueet pysyvät ikärakenteeltaan nuorina ja elinvoimaisina, ja lasten, nuorten ja nuorten aikuisten vaatimien palvelujen tarve korostuu.
Pohjois-Pohjanmaalla on korkea syntyvyys maahan nähden. Sen ja muuttoliikkeen vuoksi Oulu ja sen lähialueet pysyvät ikärakenteeltaan nuorina ja elinvoimaisina, ja lasten, nuorten ja nuorten aikuisten vaatimien palvelujen tarve korostuu.
Kuva: Kontiainen Jarmo

Vuonna 2035 Liminka, Tyrnävä ja Oulu ovat ikärakenteeltaan Suomen nuorimpia asuinalueita

Alue- ja väestökehityksen tutkimiseen erikoistuneen valtiotieteen tohtori Timo Aron mukaan ikääntyvässä Suomessa Oulu ja sen lähikunnat, erityisesti Liminka ja Tyrnävä, säilyvät ikärakenteeltaan nuorina ja elinvoimaisina.

Aron mukaan vuonna 2035 65 vuotta täyttäneiden osuus on Limingassa valtakunnan alhaisin, 15,1 prosenttia. Tyrnävällä se on 17,8 prosenttia ja Oulussa 20,4 prosenttia. Kaikilla osuus kasvaa vuodesta 2016 noin viidellä prosentilla.

Vastaavasti Kainuu ja Koillismaa sekä osin Lappi ovat alueita, joissa 65 vuotta täyttäneiden osuus kasvaa yli 30 prosenttiin.

Aron mukaan kehitys saattaa johtaa sosiaalisten todellisuuksien etääntymiseen toisistaan.

– Kunnat, joissa nuorten ja nuorten aikuisten osuus on suuri, laativat strategioitaan ja suunnittelevat investointejaan aivan eri näkökulmasta kuin kunnat, joissa ikääntyvien ja työelämästä poistuneiden osuus on suuri, Aro sanoo.

Ikääntyvässä kunnassa painopiste on tyypillisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tällaiset kunnat pyrkivät tarjoamaan hyviä ja sujuvia palveluja ikääntyvälle väestölle. Nuoremman ikärakenteen kunnissa taas investoinnit suuntautuvat vetovoimaisuutta ja viihtyisyyttä lisääviin palveluihin tai työn ulkopuolisen elämän mukavuuksiin, sekä tietysti lasten ja nuorten palveluihin. Ikääntyvissä kunnissa teknologiasta voi löytyä vastaus resursointiin.

– Tuntuisi järkevältä, että kunnat, joissa vanhusten palvelujen merkitys kasvaa, satsattaisiin etunenässä robotiikkaan, automaatioon ja tällaisiin ilmiöihin.

Oulun kehityksestä hyötyvät erityisesti noin 30 kilometrin säteellä olevat alueet, Aro sanoo.

– Liminka tai Kempele ovat kuntia, jotka houkuttelevat paljon 25-44 -vuotiaita, tyypillisesti perheen laajennusvaiheessa olevia ihmisiä. Ne nuoret, jotka ovat muuttaneet opiskelujen vuoksi pois, palaavat takaisin esimerkiksi asumiseen ja kouluihin liittyvien mahdollisuuksien vuoksi. Pendelöinnin kannalta ne ovat hyvällä sijainnilla, samoin kuin Muhos idässä. 30 kilometrin säteen jälkeen kehysalueet eivät enää hyödy niin paljon keskuskaupungin "imusta", Aro sanoo.

Oulun ja lähialueiden suhde muuhun Pohjois-Pohjanmaahan on jatkossa kuitenkin ongelmallinen, Aro sanoo.

– Miten hallitaan se, että Oulun ja sen lähialueiden ero muuhun maakuntaan kasvaa huomattavasti? Ja miten löydetään kestävä tasapaino nuoren keskuskaupungin ja muun maakunnan välillä, jossa keski-ikä voi olla 10-15 vuotta nuorempi. Siinä on aikamoinen jumppaaminen.

Parhaiten väestön ikääntymisestä selviävät kunnat, jotka ovat reagoineet kyllin nopeasti tulevaan muutokseen.