Oulu ja Hai­luo­to puut­tu­vat ve­si­mat­kai­lu-kar­toil­ta

Suomen vesistöt on valittu maan matkailustrategian toiseksi painopistealueeksi lumen hyödyntämisen ohella. Helsingissä perjantaina avatuilla Vene 07 messuilla tuodaankin voimakkaasti esille saaristo- ja vesistömatkailun kehittämistä.

Oulujärven tarjoamat mahdollisuudet vesistömatkailuun tuodaan hyvin esille Helsingissä avatuilla Vene 07 messuilla.
Oulujärven tarjoamat mahdollisuudet vesistömatkailuun tuodaan hyvin esille Helsingissä avatuilla Vene 07 messuilla.

Suomen vesistöt on valittu maan matkailustrategian toiseksi painopistealueeksi lumen hyödyntämisen ohella. Helsingissä perjantaina avatuilla Vene 07 messuilla tuodaankin voimakkaasti esille saaristo- ja vesistömatkailun kehittämistä. Saaristoasiain neuvottelukunnan organisoimalla osastolla esittäytyvät tärkeät saaristo -ja vesimatkailualueet. Hailuoto tai Oulu eivät kuulu tähän joukkoon. Sen sijaan Pohjanmaa, Kemi ja Oulujärvi tuovat esille omaa tarjontaansa.

Perämeren osuus jäisi osastolla ilman Kemiä käytännössä olemattomaksi. Vain yhdeltä kartalta löytyy punainen piste ja sen yhteydestä sanat: Perämeren saaret. Muuten alueen kohteita ei tuoda mitenkään erikseen esille.

Hailuoto sentään löytyy Suomi, saarten ja vetten maa -esitteestä. Siinä se otetaan esille neljässä eri yhteydessä. Se mainitaan muun muassa merialueemme kolmanneksi suurimpana saarena, Suomen runsasväkisimpänä saarena vailla kiinteää tieyhteyttä ja lisäksi yhdessä kuvatekstissä hyvänä paikkana lintujen tarkkailuun.

Matkailustrategian mukaisesti hallitus kannustaa lähivuosina erityisesti juuri saaristo- ja vesistömatkailun kehittämiseen.

Saaristoasianneuvottelukunnan puheenjohtajan, kansanedustaja Mikaela Nylanderin toteaa, että neuvottelukunnan toimintasuunnitelmassa on varauduttu tänä vuonna rahoittamaan esiselvitykset toisaalta saaristo- ja vesistömatkailun tuotekehitys- ja markkinointiprojektista ja toisaalta eurooppalaisen järviprojektin aloittamisesta.

Hänen mukaansa tarkoituksena on luoda vahvat, laaja-alaiset ja useampivuotiset EU-rahoitusta hyödyntävät projektit, joilla on vaikuttavuutta.

"EU-ohjelmien sisältämää julkista rahaa on käytössä 3,5 miljardia euroa seuraavan seitsemän vuoden aikana. Matkailun ja elämysten tuotanto voi hyvällä omalla tunnolla ottaa oman kohtuullisen osuutensa EU-rahoista."

Kaikki vähintään 5,5 metriä pitkät purje- ja moottoriveneet ja moottoriteholtaan yli 15 kilowatin veneet pitää rekisteröidä ensi vuoden lokakuun alkuun mennessä, muistutti samassa tilaisuudessa puhunut liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen. Myös ennestään rekisterissä olleiden veneiden tiedot pitää veneiden omistajien saattaa uuden lain mukaisiksi.

Pursiaisen mukaan rekisteröintikäytännön muutosten tavoitteena on tukea valvonta- ja pelastustoimintaa ja lisätä vesiliikenteen turvallisuutta.

"Jos esimerkiksi markkinavalvonnassa havaitaan tietyssä venetyypissä vakavia puutteita, niin rekisterin avulla tieto asiasta saadaan tehokkaasti perille veneiden omistajille."

Pursiainen uskoo lisäksi, että uusi käytäntö auttaa poliisia venevarkauksien selvittämisessä.

Ilmoita asiavirheestä