Oulun kaupungin investointiohjelma on niin mittava, että se voidaan toteuttaa vain velkarahalla. Palvelutaso kuitenkin säilyy entisellään, ellei hivenen parane.
Kaupunginjohtaja Kari Nenosen esitys Oulun ensi vuoden budjetiksi ei sisällä kovin suuria yllätyksiä. Tähän saakka taloutta on kyetty hoitamaan hyvin. Vaikka investoinnit ovat muiden kasvukeskuspaikkakuntien tapaan olleet suuria, niistä on selviydytty lähes omarahoituksen turvin. Jatkossa tilanne muuttuu. Ensi vuoden investointiohjelma on mittava, 80 miljoonaa euroa. Seuraavina vuosina investoinnit laskevat 60-70 miljoonan euron tasolle.
Rahaa menee myös palveluiden ylläpitoon ja parantamiseen. Kun verotulot ja valtionosuudet supistuvat tänä ja ensi vuonna, uutta lainaa joudutaan ottamaan ensi vuonna yli 41 miljoonaa euroa. Velan määrä tuplaantuu tämän vuoden talousarvioesityksestä vuonna 2005. Tämän vuoden lainamäärän arvioidaan olevan 535 euroa asukasta kohden, mutta vuonna 2005 peräti 1 135 euroa.
Näin mittaviin investointeihin Oulu ei ole sitoutunut sitten Toppilan voimalaitosten rakentamisen. Velan määräkin kaupunkilaista kohden nousee suuremmaksi kuin kertaakaan 1990-luvulla.
Heikentyvä taloustilanne oli näkyvillä jo vuosi sitten. Vielä keväällä kuviteltiin, että taantuma jäisi lyhytaikaiseksi. Suomen talousnäkymät heikentyivät kesän ja syksyn aikana. Nyt monet ennustelaitokset arvioivat, että taantuma jatkuu pitkälle ensi vuoden lopulle, pahimmassa tapauksessa pitemmällekin.
Heikentyvä talous näkyi valtion budjettiesityksessä, jossa kunnille tulevaa yhteisvero-osuutta pienennettiin runsaasta 23 prosentista 19,75 prosenttiin. Valtion veronkevennyksetkin rahoitetaan osin kuntien pussista korottamalla ansiotulo- ja tulonhankkimisvähennystä. Kun Oulun on samaan aikaan maksettava edellisvuosien hyvistä verotuloista tasausta heikoille kunnille noin 37 miljoonaa euroa, kaupunginjohtajan budjettiesitys ensi vuodelle on alijäämäinen.
Vuonna 2000 Oulun verotulot ja valtionosuudet kasvoivat lähes 16 prosenttia, mutta viime vuonna kasvu puolittui. Tänä ja ensi vuonna kaupungin tulot supistuvat ja kääntyvät nousuun vasta 2004 ja 2005. Kunnallisveron tuotto kasvaa ensi vuonna noin 3,7 prosenttia, mutta yhteisöveron tuotto supistuu peräti 26 prosenttia, noin 47 miljoonaan euroon.
Vuosikate eli omarahoitusosuus on ensi vuonna 21,2 miljoonaa euroa. Sillä katetaan korvausinvestoinnit, mutta ei nettoinvestointien määrää. Vuosina 2002 ja 2003 toimintakate kasvaa nopeammin kuin valtionosuuksien ja verotulojen yhteismäärä. Hitaammalla käyttötalouden kasvuvauhdilla suunta kääntyisi loppukaudella, jolloin kaupungin omarahoitusosuus paranee. Edellytyksenä kuitenkin on, että kansantalous tointuu.
Kaikesta huolimatta Oulun palvelut eivät heikkene, vaan pikemminkin paranevat. Lasten ja nuorten hyvinvointiin panostetaan. Koulujen kerhotoimintaa ja erityisopetusta lisätään, nuorisotyöhön palkataan uusia ohjaajia, ja perhekuntoutusyksikkö käynnistyy. Myös mielenterveystyön palveluita kohdennetaan lapsiin ja nuoriin. Oulu panostaa muita kasvukeskuskaupunkeja enemmän myös vanhusten palveluihin. Osittain tämä johtuu kaupunginsairaalan valmistumisesta ja toisen vaiheen käynnistymisestä..
Jo vuosi-pari sitten kaupunki lupasi rakenneratkaisuja, joilla menojen pitäisi pienentyä. Ydinkunta-palvelukunta -mallilla, sairaanhoitopiirin sopimusohjauksella ja palvelurakennetta kehittämällä menojen nousun uskotaan hidastuvan yksi-kaksi prosenttia.
Budjettiesityksessä esitetään korotuksia terveyskeskus-, kuntoutus- ja fysioterapiamaksuihin kuten myös jäte- ja jätevesimaksuihin. Veroprosentti sentään säilyy nykyisenä, 18 prosenttina.