Tilastokeskuksen tuoreet tilastot ovat tylyjä Oulun seudulle. Ne osoittavat, että talousalueen ennennäkemättömään nousuun nostaneen elektroniikka- ja tietoliikenneyritysten palveluksessa olevien ihmisten määrä kääntyi viime vuonna selkeästi laskuun.
ICT:n, tieto- ja viestintäteollisuuden, sisällä ainoastaan ohjelmistoala on toistaiseksi pitänyt pintansa ja pystynyt lisäämään henkilöstöään vielä 2004.
Ohjelmistoalallakin kehitys säilyy nousuvoittoisena, vain jos alueelta saadaan yrityksiä nousemaan maailman kärkitasolle, määrittää Oulun seudulla ohjelmistobisneksen kehittämistyötä, Global Software -ohjelmaa kuusi vuotta vetänyt Juhani Saukkonen.
Nokia-vetoisen elektroniikan valmistuksen rinnalla ohjelmistoala löysi Oulun seudulta kasvualustan 1990-luvun alussa.
Saukkosen tilastoissa on tätä nykyä noin 120 yhteensä 2 000 suunnittelijaa työllistävää yritystä. Ohjelmistobisneksen liikevaihto Oulun seudulla on noin 200 miljoonaa euroa.
Oulun seudun high tech -teollisuuden kohtalonkysymys on Saukkosen mukaan nyt se, toteutuvatko ohjelmistobisnekseen ladattavat odotukset. Tavoitteet eivät ole aivan vähäisiä: vuoteen 2010 alan yritysten liikevaihdon pitäisi kymmenkertaistua kahteen miljardiin euroon ja suunnittelijoiden määrän nousta 5 000 tietämiin.
Myös Intia-ilmiö huolena Oulussa
Elektroniikan valmistuksessa Oulun seudun vauhti taittui Kiina-ilmiöksi pelkistettyyn kehitykseen: elektroniikan tuotanto siirtyy pois Suomesta koko ajan lähemmäs markkinoita ja imee lisääntyvästi mukaansa myös tutkimusta ja tuotekehitystä.
Ohjelmistobisneksen ongelmaksi pelätään toista ilmiötä, Intia-ilmiötä. Intiassa arvioidaan olevan 700 000 pätevää ohjelmistoinsinööriä ja maan tiedetään suunnittelevan heidän määränsä nostamista vuosikymmenessä jopa 2,2 miljoonaan.
Saukkosen mielestä Intian voimistuvaa imua ei parane säikähtää. Haasteita on luvassa erityisesti ohjelmistotuotannon liiketoiminnassa. "Pulmien edessä ei pidä lamaantua. Ne on onnistuttava kääntämään mahdollisuuksiksi", muuta keinoa ei hänen mukaansa ole.
"Suunnittelun kustannukset ovat Intiassa vain murto-osa Suomeen verrattuna. Sitä on opittava ostamaan ja käyttämään oman liiketoiminnan kasvattamiseksi ja kannattavuuden kohentamiseksi", Juhani Saukkonen näkee.
Hyvällä tuurilla vielä menestystarinoita
Projektisuunnittelua haastavammaksi Juhani Saukkonen näkee omia ohjelmistotuotteita tavoittelevien softatalojen aseman.
Ohjelmistotuotteiden liiketoiminnan alueella menestyäkseen on alkuunsa tähdättävä globaaleille markkinoille ja noustava niilläkin kärkijoukkoon. Se ei Saukkosen mukaan onnistu ellei markkinoita tunneta perin juurin, päästä lähelle asiakkaita ja vakuuteta yritysten kasvuvaiheessa tarvittavia bisnesenkeleitä, riskirahoittajia.
Global Software -ohjelman tavoitteena oli saatella softataloja kaupan tekoon USA:ssa. Jatkeeksi suunnitellun Global Software and Technology -ohjelman tavoite on vielä kunnianhimoisempi: 10 suomalaisen softatalon listautuminen New Yorkin pörssin teknologialistalle, Nasdaqiin.
Juhani Saukkonen luottaa, että osa listautujista olisi oululaisia softataloja. Yhdysvalloissa riskirahoittajien lisääntynyt kiinnostus ohjelmistoyrityksiin huomattiin viime vuonna myös Oulussa. Kuusi oululaista softataloa kokosi riskirahaa yhteensä 10 miljoonaa euroa.
Kiinnostuksen lisääntymistä enteilee se, että oululaiset Hantro, Codenomicon ja Helmi Technologies ovat tänä vuonna keränneet jo yhteensä 8 miljoonan euron riskirahoituksen.
Oulu on pääkaupunkiseudun jälkeen Suomen suurin ohjelmistoalan keskittymä ja merkittävä tekijä myös eurooppalaisittain. Kyllä se vielä tuottaa menestystarinoita, jolloin sille lastatut odotukset uusista työpaikoista toteutuvat, Juhani Saukkonen ennustaa.