Menestys Maailman älykkäin yhteisö -kisassa osoittaa, että Oulu on yhä eturivin kaupunkeja it-yritysten kehtona ja teknologian kansalaislähtöisessä hyödyntämisessä.
Perjantai-iltana New Yorkista tullut uutinen kertoi, että Oulu ei tänä vuonna yltänyt voittoon kisassa Maailman älykkäimmän yhteisön tittelistä. Sen sai yhdysvaltalainen Riversiden kaupunki. Tittelin menoa ohi suun ei kuitenkaan kannata jäädä Oulussa murehtimaan.
Jo yltäminen seitsemän parhaan joukkoon alunperin 364 ehdokaskaupungin joukossa oli yksiselitteisesti komea suoritus.
Vaikka termi Oulu-ilmiö kuulostaa 1990-luvulta, jolloin Oulu teki huiman harppauksen teknologiakaupunkien eturiviin, sitä sanaa sopii käyttää edelleenkin. Nokia ja muutamat muut teknologiayritykset ovat kaupungissa taantuneet, mutta niiden tilalle on ilmaantunut koko ajan uusia yrityksiä. Kriittistä massaa on sen verran, että menestyjiä nähdään vastakin.
Vaikka voittoa ei tullut, Oulun kisajoukkue ei tule Yhdysvalloista takaisin taskunpohjat ylösalaisin käännettynä: Finaalin yhteydessä järjestettiin aloittavien teknologiayritysten esittäytyminen, jossa oli mukana seitsemän oululaisfirmaa. Ainakin osa esittelyistä poiki saman tien kosketuksia rahoittajiin. Toivottavasti kosketuksista päästään eteenpäin aina rahoituspäätöksiin asti.
Oululla oli kertoa kilvassa hieno tarina, johon valitsijaraatikin kiinnitti huomiota: kaupunki ei ole sortunut elinkeinojen murroksiin vaan kyennyt nousemaan niistä: tervasta ja purjelaivoista on edetty nahkan, puunjalostuksen ja muun teollisuuden kautta it-kauteen. Sen notkahduksetkaan eivät ole pudottaneet kaupunkia polvilleen.
Menestyksen keskeisiä osia ovat olleet myös yliopiston ja muiden oppilaitosten koulutus- ja tutkimustarjonta sekä julkisen hallinnon ja yrityselämän toimiva yhteistyö.
Newyorkilaisen ajatushautomon perustamassa kilpailussa on keskeisenä ideana se, ettei kaupunkeja tarkastella vain yritysten menestyksen kautta. Olennainen on myös kansalaisnäkökulma, se, miten innovaatiot hyödyttävät kaupunkilaisia. Ajatushautomon raati totesi, että ”Oulun kaupungin hallinto on pystynyt luomaan voimakkaan kulttuurin tukemaan tieto- ja viestintäteknologian käyttöä”.
Tavallisen kaupunkilaisenkin kannalta saavutuksia on monia, esimerkiksi langaton Pan Oulu -verkko, jonka mallia on moni muu kaupunki seurannut.
Kun Oulua hehkutettiin takavuosina nimenomaan teknologiakaupunkina, ”pohjoisen pääkaupungin” kuvasta tuli jopa liian yksipuolinen. Tämä maineen vääristymä tuntuu vähitellen korjaantuneen. Teknologista menestystä ei Oulussa kuitenkaan kannata tuoda ujostellen esiin. Älykäs teknologiakaupunki voi olla myös kulttuuri- ja urheilukaupunki. Tämä on tullut todistetuksi.
Tämänvuotinen menestys kisassa ei toivottavasti johda Oulussa itsetyytyväisyyteen. Jos täältä on annettu parin viime vuosikymmenen aikana mallia maailmalle, Oulunkin kannattaa lainata teknologian hyödyntämisen parhaita käytäntöjä yritystensä ja kaupunkilaistensa parhaaksi. Delegaatioita kannattaa ottaa vastaan ja lähettää maailmalle.