Apulaiskaupunginjohtaja Matti Pennanen ei esitä Reinilän talon ostamista kaupungille. Kaupunginhallitus ottaa asiaan kantaa ensi maanantaina. Pennasen näkemys perustuu kesän ja syksyn aikana tehtyihin lisäselvityksiin. Reinilän talon osto, korjauskustannukset ja vuosittaiset käyttökustannukset nousevat Pennasen mielestä liian suureksi. Toisaalta ei ole tullut ilmi uusia tekijöitä, jotka selkeyttäisivät kiinteistön käyttötarkoitusta.
"Erillisen museoyksikön perustamiselle ei kaupungin talouden kiristyessä ole perusteita", huomauttaa Pennanen perusteluissaan.
Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Reinilän talon ostamisesta on neuvoteltu oikeuspormestari Karl Torsten Reinilän perikunnan kanssa. Reinilän talo sijaitsee Kajaaninkadun ja Mäkelininkadun kulmassa hotelli Cumulusta vastapäätä. Asia oli kaupunginvaltuuston päätettävänä jo viime huhtikuussa, mutta palautettiin uudelleen valmisteltavaksi.
Rakennuksen ostohinnasta käytiin pitkään neuvotteluja perikunnan kanssa, jolla on ollut erilaisia näkemyksiä muun muassa irtaimiston myynnistä.
Kantansa tueksi Pennanen huomauttaa, että Oulun kaupungilla on jo merkittävä kiinteistöomaisuus ja kaupungin kasvusta johtuva investointivauhti on erittäin kova. Investoinneista syntyy huomattavia uusia käyttökuluja.
"Jatkossa joudutaan miettimään yhä tarkemmin tilojen toimivuutta ja niiden monikäyttöisyyttä, jotta käyttökulujen kasvu saadaan minimoiduksi."
Pennanen muistuttaa, että jo nyt kaupungin omistuksessa on useita vanhoja suojeltavia peruskorjattavia tiloja kuten Byströmin kiinteistö, Toppilan tulevan asuntoalueen Hannalan ja Antellin huvilat sekä Hupisaarilla sijaitsevat vanhat energialaitoksen rakennukset.
Valtuuston palautuspäätöksen jälkeen ei perikunnan kanssa ole käyty virallisia neuvotteluja. Anna-Maija Reinilä on ilmoittanut kirjeessään huhtikuun lopussa, että hänen perintöirtaimistonsa ei enää ole ostettavissa kaupunginhallituksen päättämillä ehdoilla, eikä ylimalkaan Oulun kaupungin käyttöön ja tarkoitukseen.
Perikunnan erilaiset näkemykset irtaimiston myynnistä vaikeuttavat kotimuseoajatuksen toteutumista. "Kaupunki ei voi lähteä käymään huutokauppaa yksittäisistä esineistä. Kaupungin kannalta kyse on kokonaiskaupasta", huomauttaa Pennanen.
Kaupunginvaltuuston huhtikuisen palautuspäätöksen jälkeen tavoitteena oli paitsi löytää kiinteistölle käyttötarkoitus, myös mahdollinen yksityinen omistaja ennen lopullisen päätöksen tekemistä. Sellaista ei kuitenkaan ole ilmaantunut.
Peruskorjaukseen tarjottu lahjoituksia
Liiketaloudellisia perusteita Reinilän talon säilyttämiselle ei Pennasen mielestä löydy. Yhtenä vaihtoehtona on ollut talon kunnostaminen virkamieskotimuseoksi, johon kaksi yksityishenkilöä on luvannut yhteensä 333 000 euron lahjoituksen. Lahjoituksen jälkeen peruskorjauksen kuluiksi jäisi noin 1,2 miljoonaa euroa ja käyttökustannuksiksi 120 420 euroa vuodessa.
Toinen esillä ollut vaihtoehto on ollut niin sanottu vierastalovaihtoehto.
Kaupunki ostaisi rakennuksen, säilyttäisi päärakennuksen, mutta piharakennukset korvattaisiin uusilla. Kiinteistön käyttö ja omistaja selviäisivät myöhemmin. Jos kiinteistö jäisi kaupungin omistukseen, kustannukset olisivat noin 2,7 miljoonaa euroa.
Reinilän talo kaipaa pikaista kunnostusta. VTT:n rakennus- ja yhdyskuntatekniikan yksikön mukaan ensimmäiseksi on uusittava talon vesikatto. Talossa on kosteusvaurioita ja kohonneita mikrobipitoisuuksia.