liisa.laine@kaleva.fi
Pohjoisilla leveyksillä on kuulemma kahdenlaisia kaupunkeja: talvikaupunkeja ja jääkaupunkeja. Talvikaupungit osaavat ottaa ilon irti hyisistä olosuhteista, jääkaupungit vain sietävät niitä.
Kemi ja Rovaniemi ovat jo vetäneet oikeasta narusta ja Oulussakin siihen olisi kaikki edellytykset: lunta, viimaa ja pakkasta piisaa ihan kiitettävästi. Juhannuksenakin sataa rakeita, eikä kukaan pidä sitä minään ihmeenä.
Pikkuhiljaa alkaa tuntua siltä, että Oulusta voi vielä tulla oikea talvikaupunki. Jos viime viikkoina esitellyistä suunnitelmista tulee totta, löytyy kaupungista pian talvista ulkoilmaelämää muualtakin kuin hiihtoladuilta.
Kauan kaivattu talvitori näyttää vihdoin toteutuvan. Kauppahallin ja ympäristöviraston välisessä suojaisassa taskussa edes tuuli ei hyydytä tunnelmaa. Ehkä sinne saadaan omin voimin joulutorikin, elleivät saksalaiset tuo sitä Rotuaarille.
Tuulen nitistämistä on lupa odottaa myös Hupisaarten nurkalla. Lasaretinväylän kilpailussa vahvoilla on suunnitelma, jonka tekijän arkkitehti Kimmo Kuismasen erikoisalaa on juuri tuulisuuden ja ilmaston vaikutus rakennuksiin ja ihmisten mukavuuteen.
Talvielämän kannalta erityisen kiintoisilta vaikuttavat esimerkiksi käsityö- ja taidekortteli aittoineen sekä taidehalli tapahtumatoreineen.
Kesällä Hupisaarten mikroilmasto on niin suotuisa, että sellaisia tapaa yleensä vasta satoja kilometrejä etelämpänä. Ehkäpä siitä jotain etua on talvellakin.
Sama Kuismanen oli esillä reilu parikymmentä vuotta sitten Oulussa virinneen talvikaupunkihankkeen yhteydessä. Kuismasen suositteli Ouluun tiivistä kaupunkirakennetta, pienimuotoisia palveluita ja jalankululle ystävällisiä katos- ja käytäväratkaisuja. Kaduille ja torille sopisivat tervapadat, joiden äärelle ohikulkijat voisivat pysähtyä lämmittelemään.
Kallioparkin toteutuessa Kuismanen oli valmis räjäyttämään Anttilan parkkitalon ja rakentamaan sen paikalle taidemuseon.
Talvikaupungista ei tullut tuolloin mitään, mutta ideat elävät. Keskustan kortteleita on aikomus täydentää sisältä päin ja katuja kattaa. Katujen lämmitys ei ole vielä iskenyt tulta, vaikka se olisi hyvin mahdollista. Nyt kaukolämmön paluuvedellä lämmitetään kaupungintalon edustaa ja hiekkatekonurmea Heinäpäässä, jossa jalkapalloa voi siis potkia talvisinkin ulkona.
Pelkät puitteet eivät taio toimintaa. Oulussa ollaan kuitenkin oikeilla linjoilla, kun talvitapahtumiin on haettu jotain muuta kuin kaupallista ideaa. Tiernapoikatapahtuma on laajentumassa kansainväliseksi ja helmikuinen Poroferia vetää, vaikkei sää ole vielä kertaakaan suosinut tapahtumaa. Viimeksi roimi lunta taivaan täydeltä, oli kylmä ja viima vihmoi, mutta yleisöä riitti. Jopa liikenne saatiin hetkeksi tukkoon.
Ouluun eksyy silloin tällöin turisteja myös talvella. Pimeys ja kylmyys ovat elämyksiä sinänsä, mutta talviriemujen lähempää tutustumista varten kaupungissa saisi olla ainakin yksi paikka, josta voi vuokrata luistimia ja suksia. Keväämmällä sävähdyttävä tekijä voi olla vaikka jäistä vapautuva Oulujoki: suiston ahtojäät ovat tallentuneet suurena ihmeenä monen etelän eläjän kameraan.
Vastikään Oulu sai kehuja oikein televisiossa. Keskieurooppalainen valokuvataiteilija ylisti vuolaasti kaupungin lumisia maisemia ja kaunista valoa. Kun vaan hoksattaisiin se itsekin.